Tulehdukselliset suolistosairaudet kulkevat usein lyhenteellä IBD (Inflammatory Bowl Diseases). Kroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia ovat haavainen paksusuolentulehdus, toiselta nimeltään koliitti, sekä Crohnin tauti.
Haavaisen paksusuolentulehduksen oire voi olla verinen ripuli. Crohnin tautiin liittyy usein vatsakipuja, lämpöilyä, laihtumista ja sairauden sijainnista riippuen ripulia. Taudin diagnoosi tehdään paksusuolen tähystystutkimuksella.
– Crohnin taudin kohdalla diagnoosi voi viivästyä, jos tulehdus on ohutsuolen loppuosassa, jolloin ripulia ei esimerkiksi ole, kertoo professori ja ylilääkäri Martti Färkkilä.
Nopeasti yleistynyt nuorten tauti
Muutamia harvinaisia geneettisiä poikkeuksia lukuunottamatta IBD:n puhkeamiselle ei ole löydetty syytä. Färkkilä toteaa, että elintavat ja ympäristö, kaupunkieläminen sekä ensimmäisenä elinvuotena syödyt antibiootit voivat liittyä sairastumisriskiin.
– Vuonna 1986 tulehduksellisesta suolistosairaudesta sai Kela-korvausta 3200 ihmistä. Nyt heitä on lähes 47 000. Tauti on viisitoistakertaistunut noin 30 vuoden aikana. Se ei ole geneettisten muutosten seurausta vaan todennäköisesti kyse on ympäristömme, dieetin ja mikrobiston muutoksesta, Färkkilä toteaa.
IBD puhkeaa useimmiten nuorella iällä.
– Nuoren, jolla on ripulia, lämpöilyä, vatsakipuja ja laihtumista, kannattaa hakeutua tutkimuksiin.
Haastavien IBD-tapausten hoidossa tarvitaan yhdistelmähoitoja ja leikkauksiakin, jos tulehduksesta on seurannut solumuutoksia ja syövän alkuasteita.
– IBD:hen liittyy myös liitännäissairauksia. Yksi niistä on tulehduksellinen sappitietauti, primaari sklerosoiva kolangiitti (PSC), joka on tavallisin maksasiirtojen syy Suomessa. Siksi IBD-potilaita seurataan monipuolisesti ja tarkasti.
Färkkilä muistuttaa, että useimmiten suolistosairaus on lieväkulkuinen ja lääkehoidolla saatavissa remissioon.
– Useimmat IBD-potilaat voivat elää normaalielämää.
