Lautasmalli on toiminut suomalaisten ravitsemuksen ohjaajana jo vuosia, ja se toimii yhä.
– Vanha kunnon lautasmalli toimii edelleen ohjeena siitä, kuinka yksittäinen ateria koostetaan ravitsemussuositusten mukaisesti, toteaa laillistettu ravitsemusterapeutti Anne Pohju.
– Myös sillä on merkitystä, mitä päivän pääaterioiden välillä syö ja juo: millaisia välipaloja syö, tuleeko naposteltua ylimääräistä, minkälaisia juomia käyttää aterioiden välillä, miten usein herkuttelee ja millä herkuttelee. Kokonaisuus ratkaisee, mutta lautasmallin noudattaminen on joka tapauksessa iso askel oikeaan suuntaan.
– Lautasmallissahan lautaselle tulee puolet kasviksia ja mielellään kasviöljypohjaista kastiketta, noin neljännes perunaa, täysjyväpastaa tai muuta täysjyväviljalisäkettä ja noin neljännes proteiinipitoista ruokaa (kala, kana, liha, kananmuna tai palkokasvit). Aterian lisukkeeksi voi nauttia täysjyväleivän kasviöljypohjaisen levitteen kera, ruokajuomaksi käy rasvaton maito, piimä tai vesi.
Lue myös: Olet mitä syöt -ohjelman lääkäri Pippa Laukka: Rytmiä ja rauhaa ruokailuun
Lisäravinteet täydentävät kokonaisuutta tarvittaessa
Ravitsemussuosituksia noudattamalla pystytään useimmiten turvaamaan suojaravintoaineiden saanti. Pohjun mukaan lisäravinteita saatetaan tarvita esimerkiksi silloin, jos ruokavalio on yksipuolinen vaikkapa allergioista johtuen tai jos ravintoaineiden imeytyminen on heikentynyt esimerkiksi laajan suolistoleikkauksen jälkitilan vuoksi. Myös esimerkiksi vegaaniruokavaliota tulee täydentää asianmukaisilla ravintolisillä.
Lisäksi päivittäinen D-vitamiinilisä on aiheellinen ainakin alle 18-vuotiaille, ikääntyneille sekä raskaana oleville ja imettäville äideille. Esimerkiksi suolistosairauksissa yksilöllinen ravitsemusohjaus on monesti paikoillaan.
– Toipilasaikana ruokahalu on joskus kateissa, jolloin kannattaa syödä pieniä aterioita tiheästi päivän aikana ja valita energia- ja proteiinipitoisia ruoka-aineita. Tavanomainen kotiruoka on kuitenkin hyvä lähtökohta myös toipilaalle, toteaa Pohju.
