Tietyt hiilihydraatit imeytyvät huonosti, minkä vuoksi ne aiheuttavat herkkävatsaisten suolistossa kipua, turvotusta, ilmavaivoja, närästystä ja ummetusta. Yksilöllisesti rakennettu FODMAP-ruokavalio helpottaa oireita.
Sana FODMAP tulee sanoista Fermentable Oligosaccharides, Disaccharides, Monosaccharides and Polyols, suomeksi fermentoituvat oligosakkaridit, disakkaridit, monosakkaridit ja polyolit.
Monet ravitsemuksen asiantuntijat ovat todenneet, että FODMAP-ruokavaliolla voidaan helpottaa ärtyvän suolen oireyhtymään (IBS) ja tulehduksellisiin suolistosairauksiin (IBD) liittyviä toiminnallisia vatsavaivoja.
FODMAP-ruokavaliossa vältettävien, rajoitettavien ja suositeltujen ruoka-aineiden määrittely vaihtelee. Laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen korostaa, että FODMAP-ruokavalio tulisi aina rakentaa yksilöllisesti.
– Yleisimmin oireita aiheuttavia ruoka-aineita ovat muun muassa vehnä, ruis, ohra, sipuli, omena, päärynä, punajuuri, vesimeloni ja kivelliset hedelmät. Kaikkien herkkävatsaisten ei kuitenkaan tarvitse vältellä kaikkea. Siksi FODMAP-ruokavalio tulisi aina rakentaa yhdessä laillistetun ravitsemusterapeutin kanssa.
Monipuolisuudesta tinkimättä
Leena Putkosen mukaan FODMAP-ruokavalio on keino hallita omia oireita ja syödä silti terveellisesti ja monipuolisesti.
– FODMAP-ruokavalio ei ole ehdoton ja sen tehtävä on ensisijaisesti rauhoittaa suolisto. Fermentoituvia yhdisteitä sisältävien ruokien ehdoton karsiminen ei ole suositeltavaa, koska yhdisteet toimivat suoliston bakteerien ruokana, prebiootteina, joten niillä voi olla myös tärkeitä terveysvaikutuksia.
Putkosen mukaan esimerkiksi kuitua saa riittävästi, kun huolehtii, että ruokavaliossa on esimerkiksi kauraa, pellavansiemeniä, spelttiä, riisiä, hirssiä tai tattaria. Myös marjoissa, hedelmissä ja kasviksissa on paljon kuitua.
– Vaikka kotimaiset viljat eivät sopisikaan, on kuidun lähteitä monia muitakin. Tiettyjen, oireita aiheuttavien ruoka-aineiden välttämisestä huolimatta ruokavalio voi olla monipuolinen ja maistuva.
