Skip to main content
Etusivu » Tulevaisuuden terveydenhoito » Säästetäänkö nyt vai tulevaisuudessa? 
Kansanterveys

Säästetäänkö nyt vai tulevaisuudessa? 

Kuvassa sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, dosentti Niina Koivuviita Lääkäriliitosta. Kuva: Lääkäriliitto

Orpon hallituksen asettamat terveydenhuollon rahoituksen alijäämien kattamisvaateet pakottavat hyvinvointialueet tekemään säästöjä heti. Koska sote-kuluista jopa 70 prosenttia on henkilöstökuluja, henkilöstöä ja palveluita on pakko vähentää. 

– Muun muassa omalääkärimallissa on selvä potentiaali lisätä tehokkuutta, kun tuttujen potilaiden kanssa lääkärillä menee vähemmän aikaa asiakirjoihin tutustumiseen ja kirjaamiseen eli hän ehtii ottamaan vastaan useampia potilaita, sanoo sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, dosentti Niina Koivuviita Lääkäriliitosta. 

Esimerkiksi Norjassa ja Tuirassa on todettu omalääkärimallin lisäävän hoidon jatkuvuutta ja samalla niin erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä kuin sairaalahoidon tarvekin vähenevät.  

– Lisäksi niin potilaiden kuin henkilökunnankin tyytyväisyys kasvaa. 

Palveluvalikoiman kansallisilla linjauksilla voi edistää terveydenhuollon säästöjä 

Esimerkiksi Hongkongissa dialyysipotilaista noin 70 prosenttia hoidetaan vatsakalvodialyysillä kotona. Suomessa kotidialyysissä on keskimäärin 22 prosenttia potilaista. 

– Jos saisimme kotiin puolet dialyysipotilaista, olisi tällä potentiaalia jopa 10 miljoonan euron vuosittaisiin säästöihin. Mutta meillä alueet tekevät omat resursointipäätöksensä ja jos sairaalassa on dialyysipaikkoja, niitä päädytään käyttämään helpommin, korkeista kuluista huolimatta.  

Säästöpotentiaalin löytämisessä avainasemassa ovat myös kansalliset laaturekisterit. Niihin kerätyn vaikuttavuusdatan pohjalta tehtävissä tutkimuksissa löytyy vähähyötyisiä hoitoja, joista voi karsia. 

– Hoitojen arvioinnin pitää olla jatkuvaa ja laaturekisterien mittaroinnin avulla se on mahdollista. 

Kuntapolitiikka vaikuttaa sairauksien ennaltaehkäisyyn ja kustannuksiin 

Jos kansallisena tavoitteena on esimerkiksi ennaltaehkäistä diabetesta ja syöpää, joiden riskitekijänä on ylipaino, ollaankin jo kuntapolitiikan tontilla. 

– Miten kunta ohjaa valistusta, laitosruokailun laatua ja liikkumisen helppoutta? On selvää, että yksin terveydenhuollon eivät toimet riitä ja ilman ennaltaehkäiseviä päätöksiä elämäntapainterventiot voivat epäonnistua. Parhaimpien tulosten saavuttamiseen tarvitaan siis yhteistyötä, joka tuo mukanaan suurimmat säästöt, Koivuviita summaa.

Next article