Kommunikointi erilaisten digitaalisten laitteiden kautta korvaa yhä enemmän fyysistä läsnäoloa, myös sairaanhoidossa. Valtaosa lääkärissä käynneistä voitaisiinkin toteuttaa etälääkäripalveluina.
Silmäkirurgi, dosentti Juhani Pietilä on toiminut etälääkärinä jo 1990-luvulla. Pietilän mukaan jopa 70 % lääkärissäkäynneistä luonnistuisi etänä.
– Etälääkäripalvelujen käyttö tulee kasvamaan merkittävästi, varsinkin erikoislääkäripuolella. Kokemukseni mukaan etäpalvelu toimii optimaalisimmin kahdella tasolla: hoitajan kontaktointi riittää noin 15 % tapauksista, ja lääkärin konsultaation tarvetta on noin 75 % potilaista, Pietilä sanoo.
Etälääkäripalvelussa on monia etuja. Lääkäriin saa yhteyden nopeasti mistä ja milloin vain, tai kun vaikkapa erikoislääkärin palveluita ei ole saatavilla. Isossa kuvassa kustannussäästöt niin kuluttajalle kuin kunnillekin ovat merkittävät.
– Jos vanhus on kaatunut hoitokodissa loukaten jalkansa, lääkäri näkee videoyhteyden avulla heti, vaatiko tilanne fyysistä käyntiä tai röntgeniä. Jos niitä ei tarvita, säästöä on syntynyt vanhusta saattavan hoitajan ja terveyskeskuksen henkilöstön osalta sekä taksikulut mennen tullen. Suomi on tilanteessa, jossa on pakko ottaa kustannustehokkaampia toimintatapoja käyttöön, Pietilä painottaa.
Etäpalvelussa lääkärin velvollisuus on pitää yllä korkeaa moraalia ja tervettä kriittisyyttä. Vastuu on aina hoitavalla lääkärillä, olipa hoitotilanne fyysinen tai virtuaalinen.
– Lääkärin arvio hoidosta perustuu kolmeen seikkaan: inspektioon eli tarkasteluun, auskultatioon eli kuunteluun ja palpaation eli käsin tunnisteluun. Kaiken muun paitsi viimeisimmän pytyy tekemään etäyhteyksien avulla, ja tyypillisimmissä sairaus- tai tapaturmatapauksissa sille ei välttämättä ole tarvetta. Jos tarve on, potilas ohjataan fyysiselle vastaanotolle. Ja olipa potilaskontaktin muoto mikä tahansa, fataalit tilanteet ovat edelleen harvinaisia, Pietilä muistuttaa.
Etälääkäripalveluista saa täyden Kela-korvauksen Lääketieteen ja kirurgian tohtori, ylilääkäri Harri Selänne, on erikoistunut urheilulääketieteeseen, ja työskennellyt huippu-urheilijoiden kanssa jo pitkään. Leiri- tai kisamatkoilla etäyhteys on vaivaton tapa konsultoida lääkäriä. Etälääkäripalveluja käyttävät myös monet liikuntarajoitteiset sekä työterveyden potilaat, jotka eivät heti pääse lääkärin vastaanotolle.
– Voi olla sairausepäily tai pieni tapaturmatilanne. Usein heille riittää lyhyt sairausloma tai lähete esimerkiksi laboratoriotutkimuksiin, magneettikuvaukseen tai fysioterapeutille. Videoyhteyden avulla voin tehdä tilannearvion, antaa hoito-ohjeet ja seurata etenemistä kontrollisoitolla. Lääkemääräysten uusiminen onnistuu e-reseptinä, Selänne kertoo.
Sosiaali- ja terveysministeriö rinnasti terveydenhuollon etäpalvelut fyysisiin vastaanottokäynteihin, ja niistä saa nykyään täyden Kela-korvauksen. Selänteen mukaan Kelan päätös on lisännyt ihmisten luottamusta etälääkäripalveluihin. Myös vakuutusyhtiöt ovat olleet suopeampia korvausratkaisuissaan.
– Yhä useammat ovat kokeneet etälääkärin käytön jopa kiinteämmäksi hoitosuhteeksi kuin fyysiset vastaanottokäynnit. Videoyhteydessä ollaan suorassa katsekontaktissa, lääkäri joutuu keskittymään koko ajan potilaaseen, eikä pääse välillä karkuun naputtelemaan tietokonetta, Selänne naurahtaa.
