Jenni Tamminen-Sirkiä
toiminnanjohtaja, Suomen Syöpäpotilaat ry
Strategiasta löytyy monia kuvauksia, jotka vaihtelevat vähän riippuen missä yhteydessä strategiasta puhutaan. Yleistäen kuitenkin, strategia on suunnitelma, miten päästään haluttuun päämäärään ja joka sisältää konkreettisia tekoja.
Strategia ottaa huomioon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, sidosryhmien muuttuvat odotukset ja tarpeet ja kertoo tarkemmin, millä tavoilla perustehtävää toteutetaan. Suomessa käynnistettiin viime vuonna Kansallinen syöpästrategiatyö. Tämä oli välttämätöntä, jotta voidaan vastata siihen haasteeseen, jonka edessä olemme kasvavien syöpätapausten ja rajallisten resurssien maailmassa.
Diagnoosi vakavasta sairaudesta aiheuttaa ihmisessä psykologisen kriisin ja suistaa pois niistä sosiaalisista rooleista, työelämässä, perheessä ja harrastuksissa, jotka ovat keskeisiä siinä, miten määritämme itseämme. Tässä emotionaalisesti herkässä elämäntilanteessa kohtaamisten vaikutus korostuu. Kohtaamisilla voidaan tehdä paljon hyvää, tukea ja kannatella sairastunutta ja vahvistaa hänen osallisuuttaan omassa hoidossa, mutta toisaalta myös vahvistaa sairauden tuomaa kokemusta, jossa ihminen muuttuu subjektista hoitoja tarvitsevaksi ja saavaksi objektiksi.
Sairaus ei tule tyhjiöön. Ihmiselämä kun on täynnä kaikenlaista. Syöpään sairastuminen, hoitojen läpikäyminen ja hoitojen jäljet voivat vaikuttaa moneen elämän osa-alueeseen. Hoitopolulla ja sen jälkeen tarvitaan usein apua, tukea ja neuvontaa paljon laajemmin kuin mitä sairauden somaattinen hoito on. Tästä uskoakseni kumpuaa usein potilailta kuultu kokemus, että kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa heidän tilanteestaan ja näin mahdollisuutta vastata yksilöllisiin tuen tarpeisiin.
Kansallisen syöpästrategian laatimista ohjaa sille asetetut viisi päätavoitetta, joita työstetään yhdeksässä eri työryhmässä. Ensimmäinen päätavoite on ”Vahvistetaan osallisuutta ja kehitetään ihmislähtöisiä palveluita.” Alun strategia-sanan määrittelyn mukaisesti osallisuustyöryhmän työssä on tunnistettu odotuksia ja tarpeita ja pohdittu millaisia konkreettisia tekoja tarvitaan. Uskon, että kesän kynnyksellä julkaistavasta kansallisesta syöpästrategiasta löytyy ensimmäisen päätavoitteen sisällöistä paljon hyödynnettävää muidenkin vaikeiden sairauksien hoidon osallisuuden vahvistamiseen ja ihmislähtöisten palveluiden kehittämiseen.
Kirjoittaja on Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja ja Kansallisen Syöpästrategiatyön ”Vahvistetaan osallisuutta ja kehitetään ihmislähtöisiä palveluita” -työryhmän puheenjohtaja.
