Peeter Karihtala
syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, professori
Etäpesäkkeitä lähettäneeseen rintasyöpään on viime aikoina saatu paljon uusia hoitoja, ja niitä kehitetään jatkuvasti lisää.
Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, professori Peeter Karihtala avaa kehityksen taustasyitä, joista yksi keskeisimmistä on lisääntynyt tieto rintasyövän erilaisista alatyypeistä. Erilaisiin rintasyöpiin voidaan nykyisin myös kohdistaa kuhunkin parhaiten sopiva hoito.
– Käytössä on vanhojen sytostaattilääkkeiden lisäksi tarkasti vain syöpäsoluihin kohdistuvia vasta-aineita sekä myös vasta-ainekonjugaatteja, jotka täsmäohjaavat tehokkaan solumyrkyn suoraan syöpäsoluun.
Myös hormonaalisilla hoidoilla on tärkeä osa etäpesäkkeisen rintasyövän hoidossa, ja nykyisin hormonaalista hoitoa voidaan tehostaa uusilla tablettimuotoisilla hoidoilla.
– Tämä melko kevyt ja usein syöpää jopa vuosia kurissa pitävä hoitomuoto on tätä nykyä ensisijainen hoitomuoto valtaosalla etäpesäkkeistä rintasyöpää sairastavista, Karihtala sanoo.
Etäpesäkkeinen rintasyöpä on krooninen sairaus, joka usein vaatii jatkuvaa hoitoa. Hoidon aiheuttamien haittavaikutusten hallinta on Karihtalan mukaan elämänlaadun kannalta avainasemassa.
– Potilaalla tulisi olla matalan kynnyksen yhteys hoitavaan yksikköön, jotta mahdollisiin elämänlaatua heikentäviin osatekijöihin päästään puuttumaan mahdollisimman varhain.
Varhaisen vaiheen rintasyövässä hoidon perimmäinen tavoite on parantaa potilas. Jos rintasyöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä, päätavoitteita on kaksi: syövän etenemisen estäminen/hidastaminen ja potilaan elinajan pidentäminen sekä syövästä aiheutuvien oireiden vähentäminen. Samalla myös hoitojen haitat pyritään minimoimaan.
PFS (progression free survival), taudin etenemättömyysaika on suure, jolla mitataan hoidon tehoa etäpesäkkeisen rintasyövän lääketutkimuksissa. Se on aika, joka kuluu syöpähoidon aloittamisesta siihen hetkeen, kun syöpä lähtee kyseisen hoidon aikana kasvuun.
OS (overall survival), kokonaiselossaoloaika tarkoittaa aikaa syövän diagnoosihetkestä potilaan menehtymiseen – johtuipa kuolema sitten syöpään liittyvistä tai muista syistä. Syövän etenemättömyysaika ei kuitenkaan välttämättä ennusta kokonaiselossaoloaikaa. Siksi kokonaiselossaoloaika on näistä kahdesta mittarista olennaisempi.
Syöpätautien erikoisosaamista
FI2209194436
Lähteet: OS: Dos Santos Silva I. Cancer Epidemiology: Principles and Methods. Lyon: International Agency for Research on Cancer, 1999; pp. 263–276.
PFS: Robinson AG, Booth CM, Eisenhauer EA. Progression-free survival as an endpoint in solid tumours – perspectives from clinical trials and clinical practice. Eur J Cancer 2014b; 50:2303–2308.
