Akuutti promyeolosyyttinen leukemia, APL-tauti, on erittäin harvinainen leukemiasairaus, johon Suomessa sairastuu vuosittain vain 5–10 potilasta. Varsinaista syytä niin APL:n kuin muidenkaan leukemioiden puhkeamiseen ei tiedetä.
Ympäristötekijät ja elintavat, kuten säteilyaltistus tai tupakointi ja ravitsemus, ovat hyvin harvoin leukemioiden aiheuttajana. HUS Syöpäkeskuksen ylilääkäri Kimmo Porkan mukaan jopa 99 prosenttia kaikista leukemioista voidaan arvioida puhkeavan ilman mitään altistavaa tekijää. Sairaus syntyy monen tekijän yhteisestä sattumasta eikä sitä välttämättä voida suoraan ehkäistä.
APL-tauti ja sen yleisimmin tunnistettavat oireet ovat pitkälti hyvin samanlaisia kuin muissakin akuuteissa leukemioissa: nopea yleiskunnon heikkeneminen, väsymys, yleistyneet infektiot, luustokivut, verenpurkaumat ja mustelmat sekä korkea pitkittynyt kuume.
– APL-tautiin liittyy usein myös verenhyytymishäiriö, jolloin potilaalla saattaa ilmaantua vaikeitakin verenvuotoja, lisää Porkka.
Lääkärinvastaanotolle hakeudutaan yleensä oireiden vuoksi. Tutkimuksiin sisältyvässä laboratoriokokeessa otettu verenkuva on usein poikkeava. Näin päästään diagnoosin jäljille, joka varmistetaan yliopistollisessa keskussairaalassa luuydintutkimuksen avulla.
– APL sairauden diagnoosi perustuu sellaiseen syöpäsolujen kromosomimuutokseen, joka on ominainen juuri tässä nimenomaisessa leukemiataudin muodossa. Sitä, miksi juuri tämä muutos syntyy, ei tiedetä, mutta taudin molekyylitason mekanismi tunnetaan hyvin, toteaa Porkka.
Akuutit leukemiat puhkeavat yleensä vasta vanhemmalla iällä, mutta APL puhkeaa muihin leukemioihin verrattuna usein nuoremmalla iällä, jopa 30–50 -vuotiaana.
APL-tautia sairastavien potilaiden parantumismahdollisuus on 80–90 %, kun muuta akuuttia leukemiaa sairastavien aikuispotilaiden ennuste on selvästi huonompi.
Lue myös: Suurin osa lapsuusajan leukemioista on parannettavissa
