INR-kotimittaus vähentää varfariinipotilaiden terveyskeskuskäyntejä. Tutkimukset ovat osoittaneet seurannan helpottumisen edistävän potilaiden sitoutumista ja hyvän hoitotasapainon ylläpitämistä.
Noin 140 000 suomalaista eteisvärinäpotilasta hoidetaan varfariinilääkityksellä, mikä edellyttää veriarvojen säännöllistä seurantaa.
– Eteisvärinä ei ole itsessään vaarallinen, mutta sen seurauksena voi syntyä pahimmillaan aivoverenvuotoon johtavia verihyytymiä. Näiden muodostuminen ehkäistään verenohennuslääkityksellä, joka on eteisvärinäpotilaiden hoidon kulmakivi, Oulunkaaren kuntayhtymän terveyspalvelujohtaja Matti Vähäkuopus kertoo.
Säännölliset terveyskeskuskäynnit aiheuttavat haasteita erityisesti monille työikäisille, etäällä palveluista asuville sekä liikuntarajoitteisille ikääntyneille.
– Verenohennuslääkitys voidaan toteuttaa usealla eri tapaa, hoitomenetelmä valitaan potilaalle yksilöllisesti. Perinteisellä varfariinilääkityksellä hoidettavien potilaiden lääkeannos määritellään verestä otettavan INR-arvon perusteella. Veriarvot ovat alttiita heilahteluille, joten säännölliset verikokeet ovat hyvän hoitotasapainon perusta, Vähäkuopus jatkaa.
Aikaisemmin veriarvojen seuranta on edellyttänyt potilaalta kuukausittaisia laboratoriokäyntejä, mutta nykyisin teknologian kehitys mahdollistaa INR-arvon mittauksen myös kotioloissa.
– Hoidon alussa veriarvoja seurataan päivittäin, sitten viikoittain ja lopulta kuukausittain. Jos elämässä on hoitotasapainoa heilauttavia tekijöitä, seurantaa lisätään. Säännölliset terveyskeskuskäynnit aiheuttavat haasteita erityisesti monille työikäisille, etäällä palveluista asuville sekä liikuntarajoitteisille ikääntyneille. Kotimittaus vapauttaa jatkuvasta terveyskeskusrallista ja helpottaa varfariinipotilaan elämää, Vähäkuopus kertoo.
Kotimittaus näkyy hoitotuloksissa
Yksilöllinen perehdytys INR-kotimittaukseen varmistaa turvallisen toteutuksen.
– Mittari on helppokäyttöinen ja vaatii tuekseen ainoastaan älypuhelimen ja kyvyn käyttää sitä. Osa veriarvoja kotona mittaavista potilaista annostelee tulosten perusteella itse myös lääkityksen, mutta vielä nykyisin hoitohenkilökunta Oulunkaaressa määrittää lääkeannoksen monille potilaan toimittamien mittaustulosten perusteella, Vähäkuopus juttelee.
Omahoidon lisääntyminen näyttää heijastuvan positiivisesti hoitotuloksiin.
– Hoitotulokset ovat parantuneet valtavasti erityisesti työikäisillä, joiden haasteet sovittaa laboratoriokäynnit aikatauluihin ovat heikentäneet sitoutumista seurantaan. Omahoito lisää myös potilaiden ymmärrystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat hoitotuloksiin. Ymmärrys puolestaan edistää hyvää hoitotasapainoa ylläpitävien elintapojen noudattamista, Vähäkuopus kiittelee.
Samalla omahoidon lisääntyminen vapauttaa enemmän aikaa niille potilaille, joiden hoito ei ole tasapainossa.
– 80–90 prosentilla potilaista hoito on tasapainossa, mutta he käyvät tästä huolimatta ainakin kuukausittain laboratoriokokeissa. Kun kotimittaus lisääntyy, hoitohenkilökunta ehtii syventyä entistä paremmin syihin potilaan huonon hoitotasapainon taustalla, Vähäkuopus kertoo.
