Jarkko Karvonen
apulaisylilääkäri, kardiologi, HUS Sydän- ja keuhkokeskus
Uudenlaisessa rytmihäiriötahdistimessa yhdistyvät aiempien laitteiden parhaat puolet.
HUS Sydän- ja keuhkokeskus on ottanut käyttöön uuden sukupolven ekstravaskulaarisen rytmihäiriötahdistimen (EV-ICD) yhtenä ensimmäisistä keskuksista Euroopassa. Apulaisylilääkäri, kardiologi Jarkko Karvonen kertoo uuden rytmihäiriötahdistimen yhdistävän perinteisen suonensisäisen ja uudemman ihonalaisen rytmihäiriötahdistimien hyvät puolet.
– EV-ICD sijoitetaan kokonaan verisuoniston ja sydämen ulkopuolelle. Johto tunneloidaan rintalastan alle lähelle sydäntä.
Tällä tavoin vältetään perinteisten järjestelmien myöhäisongelmia, kuten laskimon tukkeutuminen ja verenkiertoperäiset laiteinfektiot.
– Edellisen sukupolven laitteeseen verrattuna EV-ICD tarjoaa potilaille monipuolisemman, pienikokoisemman ja pitkäkestoisemman vaihtoehdon. Laitteen oletettu käyttöikä on yli 10 vuotta, Karvonen sanoo.
Rytmihäiriötahdistimia asennetaan HUSissa vuosittain noin 100 potilaalle. EV-ICD-laitteita asennetaan tarpeen mukaan, sillä jokaiselle potilaalle laite ei Karvosen mukaan sovellu.
– Olemassa olevista useista hyvistä rytmihäiriötahdistinvaihtoehdoista valitaan jokaiselle tarvitsevalle parhaiten sopiva.
Etäseuranta vähentää kontrollikäyntejä ja lisää potilasturvallisuutta
Rytmihäiriötahdistinhoidossa ensisijainen seurantatapa on etäseuranta, joka ohjelmoitujen seurantalähetysten lisäksi hälyttää mahdollisista teknisistä ongelmista sekä kliiniseen tilaan liittyvistä tapahtumista, kuten rytmihäiriön hoidosta.
– Potilaiden elämä helpottuu, kun paikan päällä tehtävät kontrollikäynnit voidaan pääasiallisesti korvata etäseurannalla. Lähes reaaliaikainen tiedonkulku lisää samalla potilasturvallisuutta, Karvonen kuvailee.
Suomessa EV-ICD-rytmihäiriötahdistimia asennetaan toistaiseksi ainoastaan HUSissa, jossa hoidetaan myös muualta Suomesta saapuvia potilaita.
– Näin jokaisen on mahdollista saada tarvitsemaansa kardiologista hoitoa asuinpaikastaan riippumatta, Karvonen jatkaa.
Karvonen muistuttaa myös, että korkeatasoisen hoidon lisäksi yliopistollisten sairaaloiden tehtävänä on osallistua tutkimuksiin ja uuden tiedon tuottamiseen.
– Tutkimustoiminta on olennainen osa yliopistollisten sairaaloiden kokonaisuutta. Sillä edistetään ajan mittaan sekä terveydenhuollon kehitystä että potilaiden hyvinvointia.
