Sydämen vajaatoiminta on sydäntä ja verenkiertoelimistöä kuormittavan sairauden seurauksena syntynyt oireyhtymä, jossa sydän ei kykene enää pumppaamaan verta elimistön normaaleihin tarpeisiin. Jatkuva hoito ja aktiivinen omaseuranta parantavat potilaan elämänlaatua.
Sydämen vajaatoiminta on useimmiten seurausta sepelvaltimotaudista, kohonneesta verenpaineesta tai sydämen läppäviasta. Nämä voivat esiintyä yksittäin tai eri yhdistelminä samalla potilaalla. Oireet vaihtelevat vajaatoiminnan vaikeusasteen mukaan. Mitä pidemmälle vajaatoiminnan aiheuttanut perussairaus on edennyt, sitä vakavampi vajaatoimintakin usein oireiltaan on, HUS:n kardiologian ylilääkäri Jyri Lommi kertoo.
Sydämen vajaatoimintaan on olemassa hyvää hoitoa, mutta oireita voi olla vaikea tunnistaa. Tämän vuoksi hoidon aloittaminen saattaa pitkittyä ja oireet vaikeutua.
– Tyypillisiä ensioireita ovat hengästyminen ja normaalista poikkeava väsyminen rasituksessa. Samankaltaisia oireita voi esiintyä myös esimerkiksi huonon fyysisen kunnon tai vaikean ylipainon seurauksena, Lommi toteaa.
Vajaatoiminnan pahetessa oireet kuitenkin voimistuvat.
– Turvotus, hengenahdistus ja hengästymisen tunne ihan levossakin ovat merkkejä vaikeammasta vajaatoiminnasta. Tällöin potilas saattaa herätä yölläkin ahdistuksen tunteeseen, Lommi kertoo.
Lommin mukaan hyvä ohjenuora on hakeutua lääkärin vastaanotolle, mikäli vointi yhtäkkiä muuttuu.
– Jos jaksaminen heikkenee, sydämen tykytystä ilmenee tai verenpaine nousee, on hyvä mennä lääkäriin. Oireet voivat johtua monesta muustakin sairaudesta, mutta yhtä lailla myös nämä on syytä saada kiinni, Lommi muistuttaa.
Lue myös: Raudanpuute on yleistä sydämen vajaatoimintaa sairastavilla
Perussairaudet kuntoon ja räätälöityä hoitoa
Sydämen vajaatoimintaa epäiltäessä selvitetään ensin oireyhtymän aiheuttaja.
– Ennen diagnoosia sydämen rakenne ja toiminta tutkitaan ultraäänellä, jolloin päästään perille sydämen pumppauskyvystä ja taustasairauksista. Ennen pysyvää sydämen vajaatoiminnan lääkitystä selvitetään oireyhtymän taustalla oleva sydänvika ja potilaan sen hetkinen kunto. Tämän jälkeen räätälöidään yksilöllinen hoito, Lommi kertoo.
Vajaatoiminnan taustalla olevien perussairauksien hoidossa elintavat ovat keskiössä.
– Oleellista on hoitaa mahdollinen ylipaino pois ja verenpaine kuntoon, jättää tupakointi ja kiinnittää huomiota suolan ja nesteen määrään. Turvotus tulee sitä herkemmin kudoksiin, mitä enemmän nesteitä juo ja suolaa käyttää. Kudosturvotus puolestaan pahentaa vajaatoimintaa, Lommi kertoo.
Rauhallisella valppaudella elämänlaatua
Sydämen vajaatoiminnalle on tyypillistä, että oireet pahenevat jaksoittain. Vajaatoiminnan vaikeutumisen voi laukaista äkillisesti alkanut rytmihäiriö, sepelvaltimotautitapahtuma tai jokin muu verenkiertoa kuormittava, akuutisti alkanut sairaus, kuten keuhkokuume. Pahenemisoireet johtavat usein sairaalahoitoon. Lommin mukaan sairaalakäyntejä voidaan ennaltaehkäistä ja elämänlaatua parantaa potilaan omalla valppaudella ja voinnin seurannalla.
– Sydämen vajaatoimintapotilaan on hyvä seurata painoa, verenpainetta ja leposykettä. Jos painoa on tullut muutama kilo parissa päivässä, on selvää, ettei kyse ole lihomisesta vaan nesteenkertymisestä, joka on pahenemisoire. Tällöin on syytä ottaa keskusteluyhteys omaan terveydenhoitajaan tai lääkäriin. Merkkejä kroonisen sydämen vajaatoiminnan vaikeutumisesta voivat olla myös rytmihäiriöt, lisääntynyt huimaus, heikotus tai huomattava verenpaineen lasku, Lommi listaa.
Omaseuranta on arvokas apuväline hyvälle hoitotasapainolle.
– Kun pahenemisoireet tunnistetaan riittävän ajoissa, hoitoa päästään säätelemään yksilöllisesti tilanteen mukaan ennen kuin oireet etenevät niin pitkälle, että ne vaativat sairaalahoitoa. Kun pahaa turvotusta kudoksiin ei pääse kertymään, myös uni on laadukkaampaa ja keuhkot toimivat paremmin. Hyvä hoitotasapaino pitää olon virkeämpänä ja elämän aktiivisempana, Lommi kannustaa.
