Suomessa on tehty mittavia toimenpiteitä sydänterveyden parantamiseksi, ja tulokset ovat rohkaisevia. Sepelvaltimotaudin esiintyvyys työikäisten keskuudessa on laskenut jopa 80 % terveiden elintapojen edistämisen myötä.
Vaikka sairastuvuus on edelleen hieman suurempi verrattuna muihin Pohjoismaihin, se on puolestaan puolet pienempi kuin naapurimaassamme Virossa. Euroopan mittakaavassa sairastuvuus on hiukan keskimääräistä pienempää.
Euroopan kardiologinen seura on arvioinut eri maiden sydänsairauksiin vaikuttavia riskitekijöitä ATLAS-rekisterin avulla ja niiden vaikutusta sairastuvuuteen. Tupakoinnin merkittävä väheneminen on yksi keskeisistä tekijöistä hyvän kehityksen taustalla. Myös muissa riskitekijöissä Suomi menestyy vertailussa hyvin, kuten ilmanlaadun osalta, jossa se oli vertailun paras maa. Ilmansaasteet ja pienhiukkaset ovat yksi tärkeistä valtimotauteihin altistavista tekijöistä.
Ruokavaliossa sydänterveyden kannalta oleellisia muutoksia ovat suolan ja kovien rasvojen välttäminen sekä kasvispainotteinen eli välimerellinen ruokavalio.
Myös sydänsairauksien hoidossa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Suurin osa sydänvaivoista voidaan nykyään hoitaa polikliinisesti, kuten sepelvaltimon pallolaajennus ja rytmihäiriöiden katetriablaatio, mikä vähentää merkittävästi leikkausten tarvetta ja toipumisaikaa. Kardiologisia toimenpiteitä tehdään sekä yliopistosairaaloissa että keskussairaaloissa.
Sydänkirurgian tarve vähenee, mutta aina ei pärjätä ilman avosydänleikkausta. Uutena hoitomuotona ovat tulleet käyttöön mekaaniset apupumput, joita onneksi tarvitaan harvoin, samoin kuin sydänsiirtoja. Kaikkein vaativin kardiologinen ja kirurginen hoito on Suomessa keskitetty HUS:iin.
Vaikka sydänsairauksien hoitoon käytetään enää noin 10 prosenttia terveydenhuollon menoista, sydänsairaudet ovat edelleen yksi yleisimmistä kuolinsyistä, ja väestön ikääntyessä hoidontarve kasvaa. Siksi on tärkeää panostaa sekä hoitoon että ennaltaehkäisyyn, ja varmistaa, että tutkimustyö jatkuu uusien hoitomuotojen kehittämiseksi.
SOTE-uudistuksen myötä terveyskeskukset ja sairaalat ovat kokeneet taloudellisia paineita. Toivottavasti hoidon korkea laatu säilyy ja ennaltaehkäisyyn panostetaan, jotta voimme jatkossakin olla ylpeitä siitä, että Suomi ei ole enää Euroopan sydänsairain kansa.
Artikkelin on kirjoittanut HUS:n toimialajohtaja ja Suomen Kardiologisen seuran puheenjohtaja Mika Laine.
