Astma on krooninen keuhkosairaus, mutta kuten diabetes, myös astma on sairautena sellainen joka vaikuttaa koko kehoon, myös suuhun.
Suomessa aikuisväestöstä noin 6−8 % sairastaa astmaa, ja siihen voi sairastua missä iässä tahansa. Tilanteessa ei ole tapahtunut viime vuosina radikaalia muutosta.
Suomessa allergiat, etenkin siitepölyallergiat, ovat kuitenkin varsin yleisiä, mikä lisää astmariskiä, sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäri, allergologi Timo Helin kertoo.
Millaisia ongelmia astmaatikoilla on suun ja nielun alueella?
− Astmadiagnoosin saaneilla on 2−2,5 -kertainen riski saada kariesta hampaisiin. Astmaatikon suuhun voi kehittyä infektiopesäkkeitä, jotka voivat pahentaa astmaa. Suun terveydestä huolehtiminen ja säännölliset hammaslääkärikäynnit ovat erittäin suositeltavia.
Miten lääkkeet vaikuttavat suuhun?
− Yleensä astmalääkitys on hyvin siedettyä, mutta kortisonista johtuva yleinen haitta on äänen käheytyminen. Inhaloitavat lääkkeet voivat aiheuttaa myös hiivatulehduksen, jolloin nielussa näkyy valkeita pilkkuja ja suussa on epämiellyttävä tunne. Hiivaa voidaan kuitenkin hoitaa. Astman lisäksi keuhkoahtaumatautia sairastavilla lääkkeet saattavat aiheuttaa myös suun kuivumista.
Omahoidolla on suuri merkitys astmassakin.
− Tupakoinnin lopettaminen on ykkösasia, jotkut tarvitsevat enemmän aikaa motivoituakseen. Lääkkeet pitää ottaa säännöllisesti ja muistaa vuosittaiset hammaslääkärikäynnit. Astmaatikoilla on merkittävä ylipainoriski ja ohjaammekin heitä usein ravintoterapeutille. Liikkuminen ahdistaa, jos ylipainoa on paljon, ja paino ei laske, jos ei liiku. Puoli tuntia kävelyä päivässä on jo oikein hyvä asia.
