Naisen kalenteri-ikä ei kerro aivan kaikkea. Se, minkä verran munasolun aiheita on jäljellä, onkin hyvin yksilöllistä.
– Naisen kannattaa selvittää oman munasarjareservinsä todellinen tila viimeistään silloin, kun hän on täyttänyt 35 vuotta, eikä kumppania ole vielä löytynyt. Näin saadaan todellinen tieto siitä, miten kiire raskauden kanssa on. Tilanne selvitetään tekemällä ultraäänitutkimus ja AMH-testi, naistentautien erikoislääkäri Niklas Simberg sanoo.
Kromosomiviat lisääntyvät iän myötä
– Nainen voi olla kuinka nuoren näköinen tahansa, mutta munasolut eivät sitä ole. Jos sata yli 43-vuotiasta naista yrittää raskautta, onnistuu se heistä yhden tai kahden kohdalla vuodessa. Kolmikymppisistä naisista raskaaksi tulisi vielä kahdeksankymmentä, vertailee Simberg.
Mitä vanhempia munasolut ovat, sitä enemmän kromosomivikoja alkioihin tulee hedelmöittymishetkellä. Epänormaalien alkioiden määrä kasvaa iän myötä merkittävästi. Jos alkioista kolmasosa on viallisia alle 35-vuotiailla, niin 43-vuotiaan alkioista viallisia on jo 80 %.
Geneettinen seulonta parantaa tuloksia
Alkiodiagnostiikkaa eli geneettistä seulontaa voidaan käyttää osana koeputkihedelmöityshoitoa, joka on kaikkein tehokkain lapsettomuuden hoitomuoto. Simberg uskoo, että kymmenen vuoden kuluttua kaikki koeputkihedelmöitykset tehdään seulottuja, terveitä alkioita siirtämällä. Onnistumisen todennäköisyys on näin kaikille – myös iäkkäämmille – hoidettaville huomattavasti parempi ja keskenmenoriski pienempi.
– Koeputkihedelmöityshoidon onnistumisella tarkoitetaan sitä, että hoito on johtanut raskauteen ja lapsen syntymään. Ilman seulontaa hoitojen onnistumisprosentti on noin 24. Kun seulotaan ja siirretään terveitä alkioita, onnistumisprosentti on jopa 80. Vastaavasti keskenmenoriski laskee alle viiteen prosenttiin, Simberg sanoo.
Mitä on geneettinen seulonta?
Alkioiden geneettisellä seulonnalla voidaan auttaa naisia, jotka tulevat normaalisti raskaaksi, mutta raskaudet keskeytyvät toistuvasti. Seulonnasta hyötyvät myös ne, joilla on takanaan useita tuloksettomia koeputkihedelmöityshoitoja.
– Raskauksien keskeytyessä toistuvasti on useimmiten kyse kromosomiviasta. Kromosomiviat myös lisääntyvät iän myötä ja esimerkiksi nelikymppisen naisen alkioista 50 prosentissa on epänormaalit kromosomit, sanoo Simberg.
Alkioiden geneettistä tutkimista käytetään myös silloin, kun sikiö kuolee kohtuun tai lapsi syntyy vaikeasti sairaana ja syyksi paljastuu perinnöllinen sairaus. Tällöin voidaan tulevissa raskausyrityksissä tehdä koeputkihedelmöityshoito ja poimia ne alkiot, joissa ei ole sairautta.
– Seulonta nostaa onnistumisen todennäköisyyttä ja vähentää keskenmenon riskiä. Näin vältytään turhilta hoidoilta, Simberg tiivistää.
