Moni hakee alkoholista apua mielen ongelmiin, mutta vaikutus on usein päinvastainen.
Alkoholismi on sairaus, jossa ihminen tulee riippuvaiseksi alkoholista fyysisesti ja psyykkisesti. Perinnölliset tekijät lisäävät riippuvuuden riskiä, mutta kenelläkään alkoholia käyttävällä ei ole suojaa sitä vastaan.
– Ihminen ei usein huomaa vähitellen kehittyvää riippuvuuttaan eikä tunnista juomistaan ongelmalliseksi edes riippuvuuden ollessa jo pitkällä, toteaa yksikön päällikkö Minttu Tavia Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä.
Alkoholia käytetään myös lääkkeenä stressiin ja ahdistukseen, mutta pitkällä tähtäimellä vaikutus on päinvastainen: säännöllinen alkoholinkäyttö yleensä pahentaa ahdistusta. Alkoholi myös heikentää unenlaatua, mikä vaikuttaa mieleen.
Tavian mukaan mielenterveyden häiriöt saattavat toisaalta myös lisätä riskiä alkoholiriippuvuuden kehittymiseen.
– Juomisen vähentäminen tai lopettaminen kohentaa mielen hyvinvointia.
Tavia korostaakin ennaltaehkäisyn tärkeyttä.
– Varhainen riskikäytön tunnistaminen on tärkeää riippuvuuden ennaltaehkäisyssä. Tähän on olemassa tehokkaita mini-interventioita. On myös olennaista kohdata ihminen kunnioittavalla tavalla. Päihteiden käyttöön liittyvä häpeän tunne voi viivästyttää avun hakemista. Apua kannattaa kuitenkin aina hakea, toteaa Tavia.
Lue myös: Päihdekuntoutuksesta palasi raitis mies
