Juomatavoiltaan suomalainen alkoholinkäyttö on ylilääkäri Outi Kuikanmäen mukaan edelleen voimakkaasti humalahakuista, mikä voi lisätä alkoholin aiheuttamia ongelmia. Terveyshaitat lisääntyvät käytön myötä ilman turvallista kynnysarvoa, ja lisäksi yksilölliset riskitekijät voivat vaikuttaa alkoholin käytön aiheuttamiin haittoihin.
Andrej Nuutinen, Helsingin Diakonissalaitoksen päihdeneuvontapalvelun lähihoitaja, kertoo, että nuoret seuraavat viihdemaailmasta saamiaan esimerkkejä myös päihteiden kohdalla. Alkoholin käyttö on osa nuoruusiän riittiä aikuiseksi kasvamisessa. Usein se kuuluu nuorten sosiaaliseen kanssakäymiseen, bileisiin, jännityksen hakemiseen, kokeiluun tai vahvistaa joukkoon kuulumisen tunnetta.
– Nuorten alkoholin käyttöä tai ihannointia ei voi suoraan estää. Yhteiskuntamme on alkoholimyönteinen ja Suomen alkoholikulttuurissa se nähdään osana aikuiseksi kasvamista ja siinä mielessä ”kuuluu elämään”, toteaa Nuutinen.
Nuutisen kokemuksen mukaan myös kannabikseen suhtaudutaan sallivammin nyt kuin ennen.
Helsingin Diakonissalaitoksen päihdeneuvonnassa voi keskustella anonyymisti 24/7 ammattilaisen kanssa. Nuoria soittajia askarruttavat alkoholin riskit ja riskikäytös, terveys ja alkoholin vaikutukset. Moni soittaja kysyy mielipiteitä tai neuvoja juomisen lopettamiseksi. Usein soitetaan myös päihteen aiheuttamasta pahasta olosta tai hätätilanteessa.
– Jos nuorille tarjotaan vaihtoehtoista toimintaa ja aktiviteetteja, kuten konsertteja, kerhotiloja ja harrastuspaikkoja, joihin alkoholi ei kuulu, elämä voidaan nähdä kokemisen arvoisena raittiinakin, Nuutinen toteaa.
Lue myös: Häviö on rahapeliviihteen hinta
Alkoholi ei kuulu työyhteisöön – se pitää hoitaa ajoissa pois
– Alkoholi on Suomessa syövän ja sydän- ja verisuonisairauksien jälkeen kolmanneksi yleisin kuolemaan johtava syy työikäisillä. Riskikäyttäjiä arvioidaan Suomessa olevan kaikkiaan 300 000–500 000. Työikäsistä miehistä 20 % on suurkäyttäjä eli alkoholi on monen työyhteisön kohtaama ongelma, Kuikanmäki konkretisoi.
Ongelmaa lisää, että työpaikoilla vaikeasta asiasta vältetään puhumasta. Työkaverin työtehon heikentyminen, suorituksen epätasaisuus ja luvattomat tai juomisesta johtuvat sairauspoissaolot huonontavat työyhteisön ilmapiiriä, mutta silti ongelmaa on usein helpompi vain katsoa sormienläpi kuin ottaa se esille.
Kuikanmäki painottaa, että työyhteisön jäsenen juomiseen tulisi välttämättä puuttua sekä henkilön itsensä että työyhteisön hyvinvoinnin kannalta.
– Päihdeohjelman mukaisesti työterveyslääkäri ja alkoholiongelmainen laativat kuntoutussuunnitelman, jotta ongelmaan päästään kiinni. Jos prosessia noudatetaan ja juominen saadaan hallintaan, yksilölliset ja työyhteisöä koskevat riskit poistuvat. Jos hoitotuloksia ei saada ensimmäisillä hoitoinverventioilla, ja työelämää haittaava juominen jatkuu, on seurauksena pahimmassa tapauksessa irtisanominen.
