Virpi Paasisalo
puheenjohtaja, Suomen Kipu ry
Kukapa meistä ei olisi satuttanut varvastaan pöydänkulmaan. Auts, se sattui. Tuollainen kipu on ohimenevää ja piakkoin kipuaistimus aivoista häviää. Toisin on kipukroonikolla.
Akuutti kipu määritellään 3-6 kuukautta kestäväksi. Se paranee usein itsehoidolla ja tulehduskipulääkkeillä. Krooninen kipu on yli kuusi kuukautta kestävää ja jatkuvaa. Kivun alkuperäinen syy voi olla jo parantunut, mutta mitä pidempään kipu jatkuu, sitä todennäköisemmin se jää ”päälle”. Kivun ohelle ihminen saa elämäänsä epävarmuutta. Mukaan saattaa tulla psykologisia, sosiaalisia, ammatillisia, taloudellisia sekä perhesuhteisiin vaikuttavia ongelmia. Kivunhoidon tulisi olla moniammatillista, onhan ihminen kokonaisuus. Kivun hoidossa yhdistyvät lääkkeettömät sekä lääkkeelliset hoitokeinot. Kroonistuneen kivun hoidon tarkoituksena on lievittää kipua ja parantaa elämänlaatua sekä toimintakykyä.
Hyvin vaikeasta toimintakykyä alentavasta pitkäaikaisesta kivusta arvellaan Suomessa kärsivän 14–20 % väestömäärästä. Se on yleisempää naisilla kuin miehillä, mutta sairastavuutta on kaikissa ikäluokissa. Tavallisia syitä krooniselle kivulle ovat tuki- ja liikuntaelinongelmat, ääreishermojen vauriot, erilaiset päänsäryt ja eri leikkausten tai vammojen jälkitilat. Vaikka terveydenhuollon ammattilaiset ovat kipupotilaan hoidon takana, on toinen kipupotilas se, joka toista kipupotilasta parhaiten ymmärtää.
Vertaistuki on eri asia kuin ammattiapu. Vertaistoiminnasta alettiin Suomessa puhua enemmän 1990-luvulla, mutta Amerikan anonyymit alkoholistit aloittivat jo 1939. Vertaistuki on vastavuoroista tuen antamista ja saamista perustuen ihmisten samankaltaiseen elämäntilanteeseen ja kokemukseen. Se on enimmäkseen ryhmätoimintaa, joka voi olla avointa tai suljettua. Järjestäjinä toimivat esimerkiksi liitot tai yhdistykset, mutta ryhmiä järjestetään myös terveydenhuollon piirissä. Vertaistukiryhmissä on hyvä muistaa vaitiolovelvollisuus sekä se, ettei kipua voi vertailla. Vertaistuki on parhaimmillaan ongelmia ennaltaehkäisevää toimintaa. Et ole yksin.
WHO julkaisi kesäkuussa uuden diagnoosiluokituksen IC-D11, jossa on ensimmäistä kertaa kunnolla huomioitu kipu ja eroteltu kipudiagnoosit. Tällä hetkellä krooninen kipu ei ole kelvollinen peruste esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle ja saa monen kipupotilaan häviämään työttömyyskortistoon. Jos ICD-11 hyväksytään ensi vuonna, se otetaan käyttöön aikaisintaan 2022. Suomessa se pitää hyväksyä kansallisesti eikä se saa jäädä Soten jalkoihin tai ulkopuolelle. Uusi luokitus on laajempi kuin entiset ja jokaisen diagnoosin taakse on päivitettävä tarvittavat taustatiedot. Päättäjien olisi toimittava mahdollisimman pikaisesti, jotta uusi luokitus saadaan Suomessa käyttöön.
Lue myös: ”Kipu on aina todellista, vaikka syytä ei löytyisi”
American Chronic Pain Association julisti syyskuun kipukuukaudeksi jo vuonna 2001. Vuonna 2018 Pain Alliance Europe tuo teemakuukauden Eurooppaan ja Suomen Kipu jalkauttaa sen myös meille. Seuraa nuttunurin-kampanjaa sosiaalisessa mediassa.
@suomenkipury #suomenkipury #nuttunurin #kipukuukausi
