Kaisa Hirn
toiminnanjohtaja, Suomen Kipu ry
Tilastojen mukaan krooninen kipu liittyy yleisimmin tuki- ja liikuntaelimiin. Kipu määritellään krooniseksi, jos se jatkuu yli kuusi kuukautta.
– Kivun taustalla voi olla jokin trauma tai onnettomuus, mutta myös leikkaukset, syöpä ja diabetes voivat aiheuttaa kivun kroonistumista. Jokainen tietää, millaista on valvoa yö hammaskivun kanssa, mutta kipukroonikot valvovat vuodesta toiseen, Suomen Kipu ry:n toiminnanjohtaja Kaisa Hirn kuvailee.
Yhdistyksen jäsenistössä on ihmisiä, jotka ovat kärsineet kroonisesta kivusta jopa vuosikymmeniä. Kipuoireyhtymän diagnoosi ei kuvaa suurta osaa kroonisesta kivusta eikä se oikeuta yhteiskunnan tukiin.
– Vaikeinta kipupotilailla on silloin, kun kivun syy ei näy tai sitä ei löydy. Kuntoutukseen ja sairaseläkkeeseen tarvitaan diagnoosi ja siksi kipukroonikoista tulee usein väliinputoajia, jotka kärsivät myös taloudellisesti, Hirn konkretisoi.
”Kivusta on tie myös ulospäin”
Krooninen kipu koskettaa jopa miljoonaa suomalaista ja heidän perheitään, ystäviään sekä työyhteisöjään. Kroonikko on usein väsynyt, turhautunut ja masentunut, ja kipuklinikoille on pitkät jonot.
– Voi viedä vuosia, ennen kuin kipu saadaan hallintaan, koska se vaatii aina yksilöllistä hoitoa. Kipupotilas voi tarvita tuekseen moniammatillisen tiimin, osa taas pärjää vähemmällä. On myös tärkeää muistaa, että lapsilla on aina oikeus lapsuuteen. Vanhempien vastuulla on huolehtia, että lapset saavat tukea, vaikka krooninen kipu rasittaisi koko perhettä, Hirn muistuttaa.
Suomen Kipu ry järjestää neuvontaa ja vertaistukiryhmiä sekä kipukroonikoille että heidän läheisilleen. Ryhmissä jokainen tulee kuulluksi. Esimerkiksi toimintaterapeutin vetämä omaisten ryhmä ja Facebookissa kipukroonikkojen ryhmä ovat todella suosittuja.
– Nyt korona-aikana tapaamiset pidetään Teamsillä. Ryhmissä käydään tuskaa läpi, mutta monet kertovat myös onnistumisista. Kivun kanssa voi elää hyvääkin elämää, kun ei jää sen kanssa yksin, Hirn toteaa.
Lisätietoja: www.suomenkipu.fi
