Moni tavallinen työssäkäyvä aikuinen kärsii päihdeongelmasta, joka heijastuu laajalti myös lähipiirin elämään. Apua kannattaa hakea heti, eikä vasta sitten, kun ongelmat pahenevat.
Päihdeongelma voi koskettaa ketä tahansa. Perheellinen ja työssäkäyvä aikuinen on voinut tissutella pitkään iltaisin tai juoda itsensä toistuvasti humalaan viikonloppuisin, ilman että on havahtunut juomisen olevan haitallista.
Päihdeneuvonnan parissa työskentelevä EHYT ry:n Minttu Tavia sanoo, että viimeistään siinä vaiheessa, kun riskikulutuksen rajat ylittyvät säännöllisesti tai alkoholi alkaa hallita elämää ja häiritä työntekoa sekä ihmissuhteita, on sen käyttöä syytä tarkistaa. Ongelmasta saattaa kieliä myös se, jos alkoholia käyttää vaikeiden tunteiden hallitsemisen välineenä.
– Päihdeongelmaan liittyy usein kieltämistä. Olisi tärkeää, että ihmiset pystyisivät tunnistamaan päihdeongelmansa riittävän varhaisessa vaiheessa. Avun hakemisen kynnys tulisi olla niin matala, että ensimmäinen askel on mahdollisimman helppoa ottaa, Tavia toteaa.
Oikeus apuun
Päihdehuollon palvelut kuuluvat jokaisen Suomen kunnan lakisääteisiin palveluihin. Jokaisella on oikeus saada apua päihdeongelmaan siinä missä myös fyysisiin vaivoihin. Sama koskee myös läheisen päihdeongelmasta kärsivää.
– Jos oma tai läheisen päihteiden käyttö huolestuttaa, kannattaa tutustua myös eri järjestöjen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja hakeutua vertaistuen piiriin. Kaikki ovat tervetulleita myös EHYT ry:n matalan kynnyksen Elokolo-kahviloihin. Niistä saa tukea hyvinvointiin ja päihteiden liikakäyttöön liittyvissä asioissa, jos niin toivoo, Tavia päättää.
