Aivoterveys on tärkeää, sillä ihmisen tulee pärjätä yksillä aivoilla koko elämänsä, niin työssä kuin vapaa-ajalla. Aivoterveydestä huolehtiminen on kokonaisvaltaista elämästä nauttimista.
Aivoja voi vaalia esimerkiksi kokkaamalla hyvää ruokaa. Tasapainoinen ruokavalio on aivojen lisäksi hyödyksi muistille ja sydämelle. Kokkailla voi vaikka yhdessä ystävien kanssa – sosiaalinen aktiivisuus ja muiden ihmisten seura tekevät hyvää aivoille.
Liikunta puolestaan vahvistaa aivoissa olevia yhteyksiä ja hidastaa vanhenemista. Kokeile vaikka tanssia, se aktivoi aivoissa laajoja alueita. Lisäksi musiikilla ja erityisesti omalla mielimusiikilla on huomattu olevan paljon positiivisia vaikutuksia aivoille. Musiikki joko rentouttaa tai aktivoi aivoja. Myös lukeminen vahvistaa aivoja ja muistia parantaa erityisesti tarinoiden lukeminen.
Kaikkien aivoja hellivien asioiden lomassa ei kannata myöskään unohtaa nukkumista. Unen aikana tapahtuu uusien tietojen ja taitojen oppimista sekä mieleen painamista. Siksi unen laatu on tärkeämpää kuin sen määrä. Unen laatu on hyvää, jos itsensä tuntee levänneeksi ja pirteäksi unen jälkeen.
Suomessa on yli 400 000 työikäistä, jotka kokevat pitkään jatkuneita tai useasti esiintyviä muistiin liittyviä ongelmia.
Myös työelämässä aivoja kannattaa vaalia. Aivot ovat hyvin sopeutuvaiset ja toimivat rankassakin paineessa – jonkin aikaa. Suomessa on arviolta yli 400 000 työikäistä, jotka kokevat pitkään jatkuneita tai useasti esiintyviä muistiin liittyviä ongelmia. Näihin ongelmiin voi vaikuttaa kognitiivisella ergonomialla.
Kognitiivisella ergonomialla tarkoitetaan työn sekä työvälineiden, -ympäristöjen ja -tapojen yhteensovittamista ihmisen tiedonkäsittelykykyjen ja -rajoitusten kanssa. Kognitiivinen toimintakyky, kuten keskittyminen ja tarkkaavaisuus, häiriintyy herkästi sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä.
Kognitiivinen ergonomia on yhtä tärkeää kuin muut ergonomiaan liittyvät asiat. Siihen pitäisi kiinnittää huomiota aivan kuten sopivaan työtuoliin, näyttöön tai työkenkiin.
Lue myös: Neurostimulaatio helpottaa epilepsiapotilaan elämää
Työn rajat ovat tärkeitä aivojen kannalta. On hyvä painaa mieleen niin sanottu kahdeksan tunnin sääntö: vuorokaudesta 8 tuntia lepoa, 8 tuntia työtä ja 8 tuntia mielekästä vapaa-aikaa. Jos työ rasittaa aivoja, on niitä vapaalla hyvä lepuuttaa. Jos työ on rutiininomaista tai fyysistä, on vapaa-ajalla hyvä jumpata aivoja vaikka ristikoilla tai muulla haastavalla ja aktivoivalla tekemisellä.
Keskeytykset hidastavat työtä ja aiheuttavat tehottomuutta, virheitä ja ärtyisyyttä. Pyri siis hallitsemaan keskeytyksiä. Lisäksi tietotulvaa kannattaa vähentää. Koska liika tieto kuormittaa, tee yksi työtehtävä kerralla loppuun.
Muistin apuvälineet auttavat työn arjessa. Käytä siis huoletta listoja, muistutuksia ja kalentereita.
Aivoterveyttään voi vaalia hyvin pitkälle samoin keinoin kuin vaalimme sydänterveyttämme. Elintavoilla on suuri merkitys niin hyvässä kuin pahassa. Muista myös suojella päätä ulkoisilta vaaratekijöiltä käyttämällä esimerkiksi pyöräilykypärää tai laskettelukypärää!
Artikkelin on kirjoittanut yhdessä ADHD-liitto, Aivoliitto, Aivovammaliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, Epilepsialiitto, Lihastautiliitto, Muistiliitto, Neuroliitto, Suomen CP-liitto, Suomen MG-yhdistys, Suomen Migreeniyhdistys, Suomen Narkolepsiayhdistys, Suomen Parkinsonliitto & Suomen Tourette- ja OCD-yhdistys.
