Epilepsia tarkoittaa alttiutta toistuviin aivojen sähköisen toiminnan häiriöihin. Epilepsiakohtaus voi liittyä aivosairauteen tai olla yksittäinen ilmiö.
8-10 % ihmisistä saa elämänsä aikana ainakin yhden epileptisen kohtauksen, mutta puolet heistä ei koskaan saa epilepsiadiagnoosia, Tampereen yliopiston professori, ylilääkäri Jukka Peltola kertoo.
Vajaa prosentti eli noin 50 000 suomalaisista sairastaa epilepsiaa. Sitä hoidetaan lääkkeillä, joiden tarkoitus on estää kouristuskohtausten uusiutuminen. Peltolan mukaan noin kolmasosalla potilaista kohtaukset jatkuvat kahden lääkkeen kokeilun jälkeen, jolloin puhutaan niin sanotusta vaikeahoitoisesta epilepsiasta.
Vaikeahoitoisille potilaille voidaan harkita leikkaushoitoa, jossa sähköisiä purkauksia synnyttävät aivojen alueet poistetaan. Jos leikkaus ei ole mahdollinen, kahta kolmasosaa vaikeahoitoisista potilaista voidaan auttaa neuromodulaatiolla.
Se tarkoittaa aivoihin asennettavaa syväaivostimulaattoria, jonka toimintaperiaate ja laitteisto ovat samanlaisia kuin esimerkiksi Parkinsonin taudin hoitoon käytettävissä laitteissa.
Toinen vaihtoehto VNS-hoito on puolestaan aivojen epäsuoraa stimulaatiota.
Kumpaakin stimulaattoria voidaan säätää manuaalisesti, eikä niistä ole potilaille pysyviä haittoja.
– Neuromodulaatiohoitojen teknologia ja ymmärrys aivojen toiminnasta kehittyvät jatkuvasti. Harvat potilaat paranevat täysin kohtauksettomiksi, mutta sekä vagushermo- että syväaivostimulaation on havaittu vähentävän kohtauksia ja parantavan merkittävästi potilaiden elämänlaatua ja toimintakykyä. Osa potilaista on voinut palata töihin ja asua yksin, mikä ei toistuvien kohtausten kanssa ole ennen ollut mahdollista, Peltola toteaa.
