Migreeni on yleinen, mutta alidiagnosoitu sairaus, jonka oireet voivat vaihdella merkittävästi. Oikea hoito on ratkaisevaa, sillä puutteellinen lääkitys voi heikentää elämänlaatua merkittävästi.
Migreeni on yksi yleisimmistä neurologisista sairauksista. Moni sairastaa migreeniä tietämättään, sillä kohtaukset voidaan usein virheellisesti tulkita tavalliseksi päänsäryksi. Neurologian erikoislääkäri Ville Artto kertoo migreenin oireiden voivat vaihdella merkittävästi. Osalla migreeniin liittyy auraoireita, kuten sahalaitakuvioita näkökentässä, kun taas toisilla migreeni ilmenee aurattomana.
– Migreeni ei ole havaittavissa kuvantamistutkimuksissa, joten diagnoosi perustuu potilaan kertomiin oireisiin ja lääkärin tekemään arvioon, Artto sanoo.
Migreenin tunnistamisen haasteet voivat johtaa puutteelliseen hoitoon. Tyypillisesti potilas joko käyttää liian mietoa lääkitystä tai viivyttää lääkkeen ottamista liian pitkään.
– Migreenikohtauksessa aika on ratkaiseva tekijä. Lääkkeen tulisi olla riittävän tehokas ja se tulisi ottaa mahdollisimman pian, jotta kohtaus ei pääse pahenemaan hallitsemattomaksi, Artto jatkaa.
Puutteellinen lääkitys voi lisätä migreenin kroonistumisen riskiä
Vuonna 2024 päivitetyssä migreenin hoitosuosituksessa linjataan, että hyvän hoidon tavoitteena on kivun helpottuminen tai loppuminen kahden tunnin kuluessa lääkkeen ottamisesta sekä 24 tunnin hoitovaste. Artton mukaan puutteellinen kohtauslääkitys voi lisätä migreenin kroonistumisen riskiä.
– Puutteellinen lääkitys voi johtaa migreenin vaikeutumiseen. Tämä vaikeuttaa potilaan elämänhallintaa ja heikentää hänen toimintakykyään.
Toistuvat ja elämää haittaavat päänsäryt voivat viitata migreeniin tai toisaalta muuhun sairauteen, jonka tunnistaminen on tärkeää oikean hoidon varmistamiseksi.
– Kaikki päänsäryt eivät ole migreeniä. Osa voi johtua muista sairauksista, jotka on tärkeää sulkea pois oikean diagnoosin varmistamiseksi, Artto muistuttaa.
Päänsärkykohtauksista Artto kehottaa tekemään muistiinpanoja jo ennen vastaanotolle hakeutumista.
– Lääkärit ohjeistavat usein pitämään niin sanottua kohtauspäiväkirjaa, johon kirjataan kohtausten esiintyminen, niiden voimakkuus ja kohtauslääkkeiden käyttö. Tämä auttaa migreenin vaikeusasteen arvioinnissa ja siten oikean hoidon löytämisessä.
Neurologinen sairaus ei estä elämästä täyttä elämää
