Kaikissa suhteissa keskeinen mentalisaatiokyky korostuu vammautuneen ja hänen läheistensä suhteissa, joissa vuorovaikutushaasteet voivat olla tavallista suurempia.
Miksi joku suuttuu pikkuasiasta? Miksi toisen sanat tuntuvat tahallisen loukkaavilta? Arkiset vuorovaikutustilanteet ovat täynnä hetkiä, joissa tulkinnat voivat mennä ristiin. Mentalisaatiokyky auttaa hahmottamaan, mitä omassa ja toisen mielessä tapahtuu – sekä miten omat tunteet ja reaktiot vaikuttavat kommunikaatioon.
– Hyvä mentalisaatiokyky edistää emotionaalista yhteyttä, jolloin väärinymmärryksiä syntyy vähemmän, Validian psykologi Lauri Koskinen selittää.
Vaikeuksia tunteiden hallinnassa, kommunikoinnissa ja toimintakyvyssä – ja samalla hankaluutta vammautuneen ja läheisen vuorovaikutuksessa – voi aiheuttaa esimerkiksi aivovamma. Mentalisaatiokyky on Koskisen mukaan tällöin erityisen tärkeässä roolissa.
– Läheinen, joka kykenee asettumaan toisen asemaan, voi välttää turhat väärinymmärrykset ja luoda turvallisen, ymmärtävän ilmapiirin.
Mentalisaatio ei kuitenkaan ole vain toisen huomioimista vaan auttaa myös läheistä itseään.
– Hyvä mentalisaatiokyky tukee omien tunnetilojen säätelemisessä sekä estää syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteita, Koskisen painottaa.
Läheinen, tunnista myös omat tarpeesi
Turvallista suhdetta ei aina niinkään edistä täydellinen virittäytyminen, vaan pikemminkin kyky oikaista muodostunut epäsuhta ja palata takaisin raiteille.
– Väärinymmärryksissä mentalisaatiokykyinen läheinen pysähtyy ennen reagoimista ja pohtii, mitä toinen tarvitsee yhteyden palauttamiseksi. Toimijuuden ja merkityksellisyyden kokemus syntyy, kun toinen tavoittelee juuri minun mieltäni, Koskinen muistuttaa.
Joskus asiat menevät pieleen, mutta juuri yritys korjata tilanne ja ymmärtää toista luo todellisen yhteyden.
– Ihmissuhteet ovat pohjimmiltaan sekoitus yhteensopivuutta, yhteensopimattomuutta ja toipumista. Ihminen voi kasvaa ja kehittyä vain riittävän hyvissä suhteissa, Koskinen jatkaa.
Läheisen kannattaa kiinnittää huomiota myös omiin tarpeisiinsa. Kuormittuneen läheisen mentalisaatiokyky voi Koskisen mukaan heikentyä, mikä voi vaikeuttaa empaattista kohtaamista.
– Kun tunnistaa omat tarpeensa ja voimavaransa, on helpompi säilyttää mentalisaatiokyky ja ylläpitää lämmintä ja luottamuksellista yhteyttä.
Kuntoutusta ihmistä kuunnellen
