Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn parantaminen tai turvaaminen. Kuntoutuminen suunnitellaan aina asiakkaan yksilöllisen tilanteen perusteella ja kuntoutujan omasta arjesta lähtevien tavoitteiden kautta.
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus on suunnattu henkilöille, joilla on huomattavia toimintakyvyn rajoitteita. Kuntoutusasiakkaiden sairaudet vaihtelevat laajasti, jolloin avustamisen tarpeitakin on monenlaisia. Neurologisista sairauksista tyypillisiä ovat esimerkiksi MS-, AVH- sekä Parkinsonin tauti ja muut liikehäiriöt, lihassairaudet sekä cp-vammat.
Kun moniammatillisuus toimii, asiakkaalle välittyy kokemus siitä, että hänen tilanteestaan ollaan aidosti kiinnostuneita.
– Asiakaslähtöisen kuntoutuksen lähtökohtana on ajatus siitä, että kuntoutuja on paras oman tilanteensa ja toimintakykynsä asiantuntija, toteaa fysioterapeutti, TtM Anna Valtamo.
Vaativaa kuntoutusta määrittävät vahvasti kuntoutujan omat tavoitteet, joita kohti moniammatillinen tiimi tukee ja auttaa. Kuntoutuja tapaa kuntoutuksen aikana moniammatillisen tiimin jäseniä, jotka arvioivat hänen tilannettaan kokonaisvaltaisesti ja pyrkivät yhdessä löytämään ratkaisuja arjen haasteisiin.
– Kuntoutujaa ei jätetä yksin selviytymään haasteiden kanssa. Ideana on, että he kokevat voimaantumista ja saavat keinoja ja välineitä omien tavoitteidensa saavuttamiseen, kertoo Valtamo, joka toimii vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tiimikoordinaattorina.
Moniammatillisuus on merkittävä voimavara kuntoutuksessa
Parhaimmillaan moniammatillisuus on sitä, että koko hoitotiimi puhaltaa yhteen hiileen asiakkaan tarpeen pohjalta. Tiimin sisällä on tärkeää tietää, mitä tiimin muut jäsenet tekevät, jotta kuntoutujalle sopivinta kuntoutumisohjelmaa voidaan yhdessä suunnitella ja toteuttaa.
– Kun moniammatillisuus toimii, asiakkaalle välittyy kokemus siitä, että hänen tilanteestaan ollaan aidosti kiinnostuneita ja hän saa tarpeeksi ohjausta kaikilta tarvitsemiltaan tahoilta, sanoo Valtamo ja kertoo esimerkin siitä, kuinka tiimi työskentelee esimerkiksi MS-tautia sairastavan henkilön kanssa, jolla on toimintakyvyn rajoitteita:
– Kuntoutujalla voi olla esimerkiksi tavoitteina turvallisten siirtymisten harjoittelu, uuden harrastuksen aloittaminen sekä sosiaalisen aktiivisuuden lisääminen tai vaikka painonhallinta. Tämän perusteella fysioterapeutti ja toimintaterapeutti etsivät kuntoutujan kanssa siirtymiseen sopivia apuvälineitä ja harjoittelevat siirtymistä käytännössä.
Lue myös: Vaali aivojasi – elintavoilla suuri merkitys
Uuden harrastuksen aloittamisen tueksi kuntoutuja tapaa liikunnan- ja vapaa-ajan ohjaajan, joiden kanssa hän pääsee kokeilemaan erilaisia harrastuksia.
Sosiaalityöntekijän kanssa voi miettiä keinoja vuorovaikutussuhteiden edistämiseksi ja etsiä yhdessä omalta paikkakunnalta sopivia mahdollisuuksia siihen. Painonhallintakysymyksissä turvaudutaan ravitsemusterapeutin osaamiseen.
Teknologian tuomat uudet tuulet pitää jo nyt ottaa haltuun
Kuntoutuksen laadun varmistamisessa ovat avainasemassa osaavat ja hyvin koulutetut ammattilaiset, joiden tulee olla hyvin perillä uusimmista tutkimustuloksista ja -tiedosta sekä neurologisen kuntoutumisen erialaisista kehityssuunnista.
– Jo nyt tulee voimakkaasti panostaa erilaisiin hyvinvointiteknologian ratkaisuihin, digitaalisiin sovelluksiin ja robotiikkaan, painottaa Valtamo.
