Merja Soilu-Hänninen
neurologian dosentti, neurologian vastuualue-johtaja, TYKS
Diagnostiikan, lääketieteen ja hoidon seurannan kehittyminen parantavat MS-taudin hoidon laatua ja potilaiden ennustetta. Varhain aloitettuna yksilöllinen lääkehoito hillitsee tulehdusta tehokkaasti ja vähentää taudin aiheuttamaa toiminnallista haittaa.
MS-taudin etenemistä pystytään hidastamaan lääkehoidolla sitä paremmin, mitä varhaisemmassa vaiheessa tauti todetaan. Muun muassa magneettikuvantamisen kehittyminen on parantanut diagnostiikkaa niin, että hoito päästään aloittamaan aikaisempaa nopeammin.
Diagnostiikkaa pyritään kehittämään edelleen niin, että taudin puhkeamista olisi mahdollista ehkäistä jo ennen kuin ensimmäisiäkään oireita ilmenee.
– Nykyisin diagnoosi voidaan tehdä heti ensioireiden alkaessa, jolloin hoito voidaan aloittaa ennen toimintakykyä haittaavien pahenemisvaiheiden ilmaantumista. Tulevaisuudessa hoito saatetaan voida aloittaa jo esimerkiksi pelkän magneettikuvan perusteella, johon potilas on hakeutunut muun syyn kuten esimerkiksi päänsäryn vuoksi, neurologian dosentti ja TYKS neurologian vastuualuejohtaja Merja Soilu-Hänninen sanoo.
Vilkkaasta tutkimuksesta huolimatta MS-taudin aiheuttajaa ei vielä toistaiseksi tunneta.
– MS-hoitorekisterit ovat auttaneet kuitenkin tunnistamaan riskitekijöitä sairauden taustalla. Väestötasolla tupakoinnin ja ylipainon välttäminen sekä riittävästä D-vitamiinitasosta huolehtiminen voivat auttaa sairauden ehkäisemisessä, Soilu-Hänninen sanoo.
MS-taudin seuranta lisää hoidon laatua
MS-taudin aiheuttamaa tulehdusreaktiota voidaan hoitaa usealla eri tavalla taudinkuvasta riippuen.
– Oireiden ja hoidon tehon perusteella valitaan potilaskohtaisesti lääke. Osalle potilaista riittää peruslääkitys, toisilla taudin hillitseminen vaatii korkeamman riskin voimakasta lääkitystä, Soilu-Hänninen kuvailee.
Kehitteillä oleva biomarkkeri hoidon tehon ja taudin aktiivisuuden seurantaan lupaa isoja edistysaskelia yksilöllisen hoidon toteuttamiselle.
– Verestä mitattava biomarkkeri mahdollistaa potilaiden hoidon optimoinnin vielä paremmin tautiaktiivisuuden perusteella. Biomarkkerin avulla lääkitystä voidaan korjata ajoissa niin, että aktiivisuus saadaan sammutettua ennen kuin oireet kertovat siitä. Näin taudin eteneminen saadaan pysäytettyä ajoissa, Soilu-Hänninen kertoo.
Lisäksi Suomessa hiljattain käyttöönotetun hoidonseurantajärjestelmän odotetaan parantavan MS-taudin hoidon laatua.
– MS-rekisteri vähentää hoidon alueellisia eroja ja lisää tasavertaisuutta. Rekisterin avulla hoitohenkilökunta voi verrata hoitoratkaisuja kansallisella tasolla, mikä on avuksi kliinisen työn päätöksenteossa. Potilaiden yksilöllinen seuranta paranee, kun hoidonseurantajärjestelmään liitetty potilaan omaraportointipalvelu ottaa myös potilaat aktiivisemmin mukaan omaan hoitoonsa, Soilu-Hänninen avaa MS-rekisterin hyötyjä.
Tiesitkö, tätä MS-taudista?
• MS-tauti on neurologisia oireita aiheuttava tulehduksellinen keskushermoston sairaus.
• Oireet vaihtelevat sen mukaan, missä keskushermoston osissa muutoksia ilmenee.
• MS-tauti voi oireilla uupumuksena, näkö- ja tuntohäiriöinä sekä liikkumisen hankaluutena.
• MS-potilaita on Suomessa yli 9000. Uusia diagnooseja tehdään vuosittain noin 400.
• MS-potilaiden määrä on kasvussa, minkä arvellaan johtuvan tehostuneiden hoitojen myötä parantuneesta potilasennusteesta.
