Näkövammaiset ja kuurot kokevat syrjintää työmarkkinoilla, vaikka olisivat alansa rautaisia ammattilaisia. Tietoisuuden puute luo ennakkoluuloja, jolloin työkykyyn vaikuttamaton vamma vie huomion osaajasta sen takana. Näkövammaisten ja kuurojen keskuudessa on kouluttautuneita osaajia kaikissa ammattiryhmissä.
– Toisin kuin yleisesti luullaan, näkövammaiset eivät työskentele ainoastaan hierojina ja käsityöläisinä. Kokonaiskuva on kuitenkin huomattavasti laajempi, näkövammaisia toimii ammattilaisina kaikilla ammattialoilla, yrittäjinäkin yli 60 eri alalla, työllisyyspäällikkö Taru Tammi Näkövammaisten liitto ry:stä sanoo.
90 % vammaisista koki olevansa heikommassa asemassa työelämässä.
– Kuurot voivat työskennellä ammatissa kuin ammatissa aivan kuten kuulevatkin. Viittomakieli on kieli muiden joukossa, eivätkä kuurot ole mitenkään avuttomia tai vammaisia, viittomakielisten työvalmentaja Tiina Maja oikaisee käsityksiä kuurojen työkyvystä.
Vääristyneet käsitykset työkyvystä hankaloittavat näkövammaisten ja kuurojen sijoittumista työmarkkinoille.
– Yhdenvertaisuusvaltuuston toimiston selvityksen mukaan 90 % vammaisista koki olevansa heikommassa asemassa työelämässä ja 67 % oli kokenut syrjintää työnhaussa. Esimerkiksi kutsutaan työhaastatteluun, mutta käännytetäänkin takaisin näkövammaisen hakijan saavuttua valkoisen kepin kanssa paikalle.
– Kannustan työnantajia katsomaan ennakkoluulottomasti hakijan taitoja ja antamaan tälle mahdollisuuden kokeilla ja näyttää osaamisensa ennen tyrmäämistä, Maja rohkaisee.
Esteet ylitettävissä
Näkövamma ja kuurous aiheuttavat tekemiseen rajoitteita, jotka ovat kuitenkin apuvälineillä ja työn mukautuksilla suurimmaksi osin ylitettävissä. Tietoisuuden puute mukautusratkaisuista on useimmiten ennakkoluulojen ja kyvykkyyden epäilyn taustalla.
– Monesti työpaikoilla ei tiedetä, että tietokoneeseen on olemassa apuvälineet, joilla sokeakin voi käyttää sitä vaivatta. Tarvittaessa näkövammainen saa myös käyttöönsä henkilökohtaisen avustajan ja kuljetuspalvelut työmatkoja varten, Tammi antaa esimerkkejä mukautusratkaisuista, joiden avulla suuri osa näkövammaisista voi olla täysin työkykyisiä.
– Iso osa näkövammaisista on niitä, jotka ovat menettäneet näkökykynsä työuran aikana. Osaaminen ei häviä näön mukana. Syntymästään asti sokeat ovat selvinneet koulutuksestaan, miksi eivät siis pärjäisi ammatissaan, Tammi huomauttaa.
Kuurojen sijoittumista työelämään tuetaan tulkkauspalveluilla ja työvalmennuksilla.
– Autamme työyhteisöjä ymmärtämään yhdessä viittomakielisen kanssa mitä tarkoittaa, että on kuuro. Työvalmentaja tukee sekä viittomakielistä että työnantajaa. Kuuroilla on myös tulkkauspalvelut ilmaiseksi käytettävissä. Monesti työpaikoilla kommunikointi viittomakielisen kanssa kehittyy kuitenkin niin, ettei tulkkia tarvita. Tapoja kommunikoida on monia, puhe on vain yksi keino, Maja muistuttaa ja rohkaisee ottamaan kuuroja harjoitteluun, työkokeiluun ja töihin työvalmennuksen kautta.
