– Ruoka-aineallergiat ovat lasten yleisimpiä allergioita. Niitä sairastaa iästä riippuen 3-9 prosenttia lapsista, sanoo lastentautien ja -allergologian erikoislääkäri Kristiina Malmström.
Lapsi sairastuu atooppiseen ihottumaan ja ruoka-aineallergioihin yleensä ollessaan iältään noin kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen.
– Lehmänmaitoallergia on tavallisin imeväisiässä, jolloin noin 2 prosenttia lapsista sairastuu. Kananmuna-allergiaa esiintyy 1-2 prosentilla, ja kotimaisille viljoille allergisia on alle yksi prosentti, Malmström kertoo.
Lapsen allergiaoireita ovat muun muassa atooppinen ihottuma, nokkosrokko, silmä-, nenä-, ja suolisto-oireet sekä astmaoireet.
– Jopa 30 prosenttia vanhemmista epäilee imeväisikäisellä ruoka-allergiaa. Ruoka-aineallergiat todetaan kuitenkin alle 10 prosentilla. Vauvaikäisten epämääräiset oireet voivat liittyä esimerkiksi suoliston kehittymiseen, ja ne voivat väistyä itsekseen.
Ruoka-aineiden lisäksi yleisimpiä allergeenejä ovat siitepöly- ja eläinallergeenit.
– Allergiset nenä- ja silmäoireet alkavat yleensä hieman myöhemmin, eli leikki- ja kouluiässä.
Perimä ja ympäristö vaikuttavat
Malmströmin mukaan perimällä on tärkeä merkitys lapsen allergiaan sairastumisessa. Sairastumisriskiä vaikuttavat lisäävän länsimaiseen elämäntapaan liitetyt ympäristösaasteet, mahdollisesti prosessoitu ruoka sekä tupakansavu.
– Ympäristömme on yleisesti mikrobiköyhempää, ja sen kautta elimistön oma mikrobisto köyhtyy. Kannustankin monimuotoiseen luontokontaktiin.
Lapsen allergia johtuu siitä, että elimistön puolustusjärjestelmä toimii vääristyneesti ulkoisia tekijöitä kohtaan.
– Kun verestä todetaan IgE-vasta-aineita, on henkilö herkistynyt kyseiselle allergeenille.
IgE-vasta-aineet ovat merkki nopeavälitteisestä allergiasta, jossa allerginen reaktio yleensä alkaa minuuttien tai kymmenien minuuttien kuluessa altistumisesta.
– Herkistymisen taustalla on se, että lapsi on altistunut kyseiselle allergeenille. On kuitenkin tärkeä huomata, että kaikki herkistyneet eivät saa oireita, eivätkä näin ollen ole allergisia. Elimistö voi muodostaa spesifisiä IgE vasta-aineita, mutta olet allerginen vasta sitten, kun saat oireita kyseisestä allergeenista, Malmström korostaa.
Turha välttäminen voi johtaa allergiaan
Malmström sanoo, että allergioiden toteamisessa kliininen kuva on tärkeä, ihottuma kun voi olla muutakin kuin atooppista ihottumaa. Allergioita määritellään ihopistokokein ja allergiaverikokein esimerkiksi uuden komponenttidiagnostiikan avulla. Lisäksi käytetään altistuskokeita lääkärin ohjauksessa.
– Lievät allergiat pysyvät ajan kuluessa lievinä ja katoavat lopulta monilta. Allergologia pyrkiikin antamaan ohjeita välttämisen tarpeellisuudesta ja tarkkuudesta. Omin päin esimerkiksi imeväisikäiselle aloitettu välttämisruokavalio voi johtaa siihen, että lapsen luontainen immuniteetti ei kehity, ja hän sairastuu allergiaan.
Taudin kroonisen luonteen vuoksi hoitoon sitoutuminen on tärkeää.
– Ihottumahoito on todella keskeistä, koska lapsi voi huonokuntoisen ihon kautta herkistyä ympäristössään oleville allergeeneille. Lapsen allergian hoidossa on tärkeää hyvä hoitosuhde. Ohjeiden pitää olla yksilöllisiä, myös pahenemisvaiheiden varalta, ja hoidon tulee olla pitkäjänteistä. Hyvä hoito rohkaisee allergista mahdollisimman normaaliin elämään, Malmström toteaa.
