Hyvinvoiva lapsi tuntee olonsa turvalliseksi. Turvallisuuden tunteen tärkein rakennusaines on välittävät ihmiset. Yhteisö, joka on kiinnostunut lapsesta, huomioi lapsen kehityskaaren vaiheet ja haluaa lapselle hyvää.
Lapselle hyvää haluavat välittävät ihmiset ovat lapsen hyvinvoinnin perusta. Tämän perustan sisällä lapsen hyvinvointi muodostuu kunnioituksesta. Siitä, että lasta arvostavat aikuiset ajavat lapsen etua ja antavat välineitä selviytyä, mutta myös tilaa turvallisesti kaatua ja kompuroida. Tilaa eksyä ja löytää, oppia maailmaa. Kunnioittavassa ilmapiirissä aikuinen on lapselle läsnä, keskittyy myönteiseen, rohkaisee ja kannustaa, mutta antaa lapsen myös itse oivaltaa.
Suomi on valittu mitatusti maailman parhaaksi maaksi tulla äidiksi.
Kansainvälisen vertailun valossa suomalaiset lapset ovat tähän asti voineet ensiluokkaisen hyvin. Suomalaiset ovat pitäneet suomalaisista lapsista huolta, välittäneet ja kunnioittaneet. Suomi on valittu mitatusti maailman parhaaksi maaksi tulla äidiksi. Meillä äidin rooli on maailman mittakaavassa tutkitusti kevein kantaa, joka kertoo paitsi naisen, ennen kaikkea lapsen asemasta Suomessa.
Lukuisat lasten ja nuorten hyvinvoinnin mittarit antavat aihetta iloon. Kouluterveyskyselyt osoittavat lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääntyneen. Nuoret ovat aiempaa itsevarmempia ja luottavaisia tulevaisuuden suhteen, hallinnan tunne edessä olevasta elämästä on kasvanut ja toivottomuuden tunteet vähentyneet.
Korkeakouluttautumisen aste on suuri ja opinnoissa menestytään. Moni valloittaa osaamisellaan myös maailmalla, mikä on nuorelle positiivinen asia, vaikkakin yhteiskunnalle menetys.
Kuitenkin samalla kun useat lasten ja nuorten hyvinvoinnin mittarit vilkkuvat vihreällä, kasvavana trendinä on muutamien paukkuminen reippaasti punaisella. Lastensuojelun tukitoimintojen piirissä on noin 70 000 lasta ja nuorta, ja se on paljon se. Meillä on kasvava joukko syrjäytyneitä nuoria, erityisesti poikia, joilla menee nyt heikosti ja ennusteiden mukaan 10 vuoden kuluttua katastrofaalisen huonosti.
Syrjäytymiskehitys ei ole ihmisen oman toiminnan tulos, vaan yhteiskunnan valinta.
Köyhyys ja eriarvoisuus näyttävät lisääntyneen, mikä on lapsiväestön kannalta erityisen huolestuttavaa. Lapsilla ei ole keinoja eikä vastuita ponnistella eriarvoisuutta vastaan. Syrjäytymiskehitys on seurausta yhteiskunnallisesta päätöksenteosta. Tämä on tunnustettava, jotta siitä voidaan kantaa yhteisesti vastuu.
Maailman parasta hoitoa
Vastavalmistunut uusi lastensairaala on osoitus suomalaisten arvomaailmasta ja elävä todiste siitä, että suomalaiset haluavat yhä edelleen pitää lapsistaan huolta. Juuri HUS:ille luovutettu lastensairaala on toteutettu ennennäkemättömällä yhteisponnistuksella. Yli miljoona suomalaista osallistui kansalaiskeräykseen, jonka avulla saatiin kerättyä lähes 40 miljoonaa euroa hankkeeseen, jonka päämääränä on tarjota suomalaisille lapsille maailman parasta ja tasa-arvoisinta hoitoa.
Suomi on lasten sairaanhoidon kärkimaita, esimerkiksi syöpäpotilaiden ennuste on maailman paras ja lapsuuden yleisimmän syövän sairastaneista 95 % on hengissä viiden vuoden kuluttua. Tämä on seurausta tasa-arvoisesta ja siten vaikuttavimmasta erikoissairaanhoidosta. Uusi lastensairaala antaa mahdollisuuden valita, että olemme jatkossakin huipulla.
Kirjoittaja Jari Petäjä työskentelee toimialajohtajana HYKS:n Lasten ja nuorten sairauksien osastolla.
