Lasten allergisten sairauksien määrä on kasvanut moninkertaiseksi viimeisten vuosikymmenten aikana. Yleisimmin allergisen reaktion aiheuttaa ruoka-aine, siitepöly tai eläinallergeeni.
Länsimaisten elämäntapatekijöiden, kuten ympäristösaasteiden, prosessoidun ruoan ja niiden seurauksena köyhtyneen suoliston mikrobikannan arvellaan olevan yleistyvän allergian taustalla.
Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri Kristiina Malmström kertoo lasten allergisten tautien alkavan yleensä atooppisella ihottumalla. Pienellä osalla näistä lapsista todetaan myös ruoka-aineallergia.
– Ruoka-aineallergia alkaa yleensä imeväisiässä, jolloin 1–2 % sairastuu lehmänmaitoallergiaan. Muita allergisoivia ruoka-aineita ovat muun muassa muna, kotimaiset viljat, pähkinä, soija ja muut palkokasvit. Näistä kuitenkin suuri osa väistyy iän myötä, Malmström kertoo.
Seuraavana saattaa seurata eläinallergia, joista kissa ja koira ovat yleisimpiä oireiden aiheuttajia.
– Eläimen aiheuttama allergiaoire vaatii yleensä likikontaktin allergeeniin. Eläinallerginen lapsi voi siis useimmiten olla julkisissa tiloissa ja kulkuneuvoissa samanaikaisesti eläinten kanssa, allergeeni ei pölise ilmassa, Malmström huomauttaa.
Siitepölyallergioista koivuallergeeni on yleisin ja usein voimakkain oireiden aiheuttaja Suomessa.
– Lepän aiheuttamat oireet ovat yleensä lievempiä, heinäallergiaa on vähemmän kuin lehtipuuallergiaa ja pujoallergiat ovat vielä harvinaisempia. Herkistymistä pujolle saattaa olla, mutta sitä voi kitkeä pois omalta pihalta eikä se pölise tuulessa laajalti isojen puiden tapaan, Malmström listaa siitepölyallergian lähteitä.
Antibioottiallergia puhututtaa
Viime aikoina on käyty keskustelua laajakirjoisten antibioottien liikakäytöstä, jota osaltaan edistää oletetut antibioottiallergiat.
– Suurimmalla osalla antibioottikuurin aikaiset iho- tai suolisto-oireet ovat alun perin johtuneet samanaikaisesta infektiosta eivätkä lääkkeestä, ja ystävällisempää kapeakirjoista lääkeainetta vältellään turhaan vuosikausia. Tästä on haittaa sekä yksilö- että yhteiskunnan tasolla, Malmström sanoo.
– Laajakirjoiset antibiootit syrjäyttävät tautia aiheuttavien bakteerien lisäksi myös hyviä suolistobakteereita, mikä heikentää suolistomikrobistoa ja voi edelleen altistaa muille sairauksille, allergologi toteaa.
Tieto luo turvaa
Malmström kannustaa selvittämään syyn lapsen ärsytysoireiden taustalla.
– Hoitamattomat allergiat voivat tehdä lapsen olosta kiusallisen. Jos esimerkiksi maitoallergiasta ei olla tietoisia päivähoidossa, saattaa pikkulapsi kärsiä jatkuvista vatsavaivoista. Siitepölyallergia aiheuttaa osalle väsymystä ja tukkoisena ei koulu maita eikä jalkapallo kulje, Malmström listaa esimerkkejä.
Apteekin allergiavalmisteita on turvallista käyttää apuna ensihätään, mutta allergologi kannustaa viemään etenkin pienen lapsen erikoislääkärin vastaanotolle.
– Lääkärillä on mahdollisuus tarjota yksilöllistä ja kohdennettua hoitoa. Hoitamattomat limakalvoallergiat voivat herkistää infektioille ja niistä toipuminen voi olla hitaampaa, lääkäri muistuttaa.
