Suomalaisista aikuisista joka kymmenes sairastaa kynsien sieni-infektiota.
Yleensä kynsisilsan, jota puhekielessä kutsutaan kynsisieneksi, aiheuttajana on dermatofyytti eli silsasieni. Lääketieteellisesti kynsisieni ja kynsisilsa ovat lähes synonyymeja.
Useimmat kynsisilsapotilaat ovat keski-ikäisiä tai ikääntyneitä miehiä, joilla silsa on varpaankynsissä. Monilla jalkojen kynsisilsaa sairastavilla on silsaa eli sienitulehdusta myös reunimmaisissa varvasväleissä ja jalkapohjissa. Rihmasienten aiheuttamaa infektiota jalassa sanotaan jalkasilsaksi eli jalkasieneksi.
Jalkasilsalle altistavat ylipaino, diabetes ja hautovat kengät. Liikuntaan käytettävien jalkineiden valinnassa on hyvä kiinnittää huomiota myös varpaankynsien hyvinvointiin.
Varvasvälisilsa ja muut ihosilsat tulisi hoitaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jos silsa on levinnyt kynteen, kannattaa hoito aloittaa mahdollisimman nopeasti apteekista ilman reseptiä saatavilla valmisteilla tai jos kuuluu riskiryhmään, hakeutua lääkärin hoitoon.
Kynsisieni ei juuri parane itsestään. Kynnen poistaminen kirurgisesti ei myöskään johda paranemiseen, sillä kynsisilsa on pääasiallisesti kynsilevyn alaisen ihon keratiinikerroksen sairaus.
Kynsisieneen on olemassa ulkoisia ilman reseptiä saatavia valmisteita sekä suun kautta otettavia lääkehoitoja. Kummassakin tapauksessa kynsisienen hoito kestää yleensä kuukausia.
Kynsisilsan aiheuttamat haitat liittyvät usein kynsien ulkonäköön. Kynsisienestä aiheutuva mekaaninen haitta on lisäksi mahdollinen. Ääreisverenkierron häiriöistä kärsivillä paksut silsakynnet voivat koitua vaaraksi aiheuttaen painehaavaumia.
Sieni tarttuu helposti uima- ja urheiluhallien pesutiloissa ja kerrostalojen saunatiloissa. Niissä olisi hyvä käyttää varvastossuja. Huolellinen jalkojen saippuavesipesu varpaanvälejä myöten ja kuivaus ovat todennäköisesti parhaita tapoja välttää ihon sieni-infektioita pesutiloista.
Kynsisilsan viisi eri päämuotoa:
1. Kynnen kärjestä tai sivusta alkava silsa – leviää vähitellen kynnen tyveä kohti.
2. Pinnallinen kynsisilsa – kynsi tai suurin osa siitä on valkean, hilseilevän silsan peitossa.
3. Kynnen tyvestä alkava silsa – kynsilevy paksuuntuu ja haurastuu. Voi myös tuhota kynnen osin tai kokonaan. Tätä tavataan erityisesti immuunipuutoksessa ja verenkiertohäiriöisillä. Mitä laajemmalle silsa leviää, sitä kipeämpi kynsi on. Tämä on harvinaisin kynsisilsan muoto.
4. Kynsilevyn sisäinen silsa – vaalea, ei paksunna kynsilevyä tai tee sarveismassaa kynnen alle.
5. Hiivasieni, Candida albicans – paksuntaa koko kynnen ja samalla kynsivalli tulehtuu voimakkaasti. Kynsilevy irtoaa osittain alustastaan.
Lähteet: Duodecim ja Käypä hoito
