Iina Ranta
asiantuntija
EHYT ry
Alkoholinkäyttö kasvaa yleensä elämän nivelvaiheissa, esimerkiksi eläkkeelle jäädessä, muuttaessa tai puolison sairastuessa.
– Suurinta kasvu on niillä, jotka ovat työikäisinä käyttäneet paljon alkoholia ja suhtautuvat siihen myönteisesti, sanoo aikuisten ehkäisevän päihdetyön asiantuntija Iina Ranta.
Kun vapaa-aikaa on paljon, alkoholin rooli saattaa vaivihkaa kasvaa suuremmaksi, ja alkoholin käyttö arkistuu. Mutta lisääkö alkoholi hyvää oloa vai toimiiko se kuitenkin päinvastoin?
– Elämästä saa ja pitää nauttia, mutta keinojen on tärkeää tukea hyvinvointia. Jos alkoholia käyttää lääkkeenä, ennustaa itselleen ja läheisilleen ongelmia.
Alkoholi ei sovi lääkkeiden ja perussairauksien seuralaiseksi
Ikääntyminen muuttaa kehoa eikä elimistö enää siedä alkoholia yhtä hyvin kuin ennen.
– Yli 65-vuotiailla riskirajat ovat hyvin pieniä: kaksi annosta kerralla tai seitsemän annosta viikossa. Tämä johtuu siitä, että aineenvaihdunta hidastuu ja kehossa on vähemmän vettä. Tasapainokin heikkenee, mikä on huono yhdistelmä alkoholin kanssa.
Senioreilla on myös työikäisiä enemmän perussairauksia.
– Alkoholin yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa ovat arvaamattomia. Käytännössä mikään lääke ei sovi yhteen alkoholin kanssa.
”Ota puheeksi heti kun huoli herää”
Alkoholi aiheuttaa terveyshaittoja, vaikuttaa mielialaan ja lisää univaikeuksia. Lisäksi humalassa sattuu herkemmin tapaturmia.
Jotkut ikäihmiset kertovat, ettei heiltä ole esimerkiksi ensiavussa kysytty alkoholin käytöstä lainkaan.
– Kannustan läheisiä, lääkäreitä ja kotihoidon työntekijöitä kysymään alkoholin käytöstä, ja kannustan myös senioreita pohtimaan omaa käyttöä. Vaikeiden tunteiden kanssa ei pitäisi jäädä yksin ja joskus meistä jokainen tarvitsee apua merkityksellisyyden tai uusien rutiinien ja suunnan löytämisessä, Ranta muistuttaa.
Puhuminen on hyvä lähtökohta – älä jää yksin!
Oletko huolissasi omasta tai läheisesi alkoholinkäytöstä?
Meillä soittoosi vastaavat 24/7 päihdeneuvonnan ammattilaiset: 0800 900 45
