Yhdelle oma koti on maailman paras paikka koko elämän ajan, toisella toimintakyvyn heikkeneminen luo turvattomuuden tunnetta ja huolta omasta selviytymisestä. Ikä tuo mukanaan tarpeen kotiolosuhteiden päivittämiseen, mutta palveluissa ja asumismuodoissa on mistä valita.
Toimintakyvyn laskiessa vuosia asukastaan moitteettomasti palvellut koti voi muuttua hankalaksi ja turvattomaksi.
– Ikääntyessä liikkuminen usein hankaloituu, eikä rappusia ravatakaan enää edes takaisin kepeästi entiseen malliin. Apuvälineitä käyttävälle erilaiset kynnykset voivat aiheuttaa ongelmia, Helykodit ry:n toiminnanjohtaja Pirjo Lampsijärvi antaa esimerkkejä ikääntyvien kohtaamista arjen haasteista.
Vuosien varrella naapurit ovat ehkä vaihtuneet, lähiympäristön ystävät jo poistuneet ja sukulaiset muuttaneet kaukaisiin kaupunkeihin.
– Toimintakyvyn heikkeneminen hankaloittaa liikkumista, ja jos lähiympäristössä ei ole ystäviä eikä sukulaisia, vanha elinympäristö ei ehkä tunnukaan enää viihtyisältä vaan turvattomalta ja yksinäiseltä, Lampsijärvi sanoo.
– Samalla kaukana asuvat sukulaiset usein kantavat huolta ikäihmisen pärjäämisestä omillaan, Lampsijärvi jatkaa.
Palveluasuminen mahdollistaa itsenäisen elämisen turvaverkoston ympäröimänä.
– Palveluasumisen voi aloittaa omasta kodista, jolloin kotiin toimitetaan palveluita asukkaan ostaman määrän verran. Monet yhdistykset ylläpitävät erilaisia palveluasumisen muotoja, joista useissa taloissa on sekä ympärivuorokautista palveluasumista että itsenäistä asumista. Näin seniori voi portaittain siirtyä tutussa palvelutalossa viimeiseen hoivapaikkaan, Lampsijärvi kertoo.
– Turvallisuuden tunne lisääntyy sekä asukkaalla että omaisilla, kun ympäristössä on ihmisiä, jotka tuntevat vanhuksen ja kyselevät perään, jos häntä ei vähään aikaan ole näkynyt, Lampsijärvi lisää.
Lue myös: Muutossa rakkaimmat esineet mahtuvat mukaan
Palveluseteli vai kotitalousvähennys?
Palveluasumiseen voidaan myöntää kotihoidon palveluseteleitä, mutta toisinaan kotitalousvähennys on taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto.
– Kuvio on käyttäjän kannalta haasteellinen. Viranomaiskielellä kirjoitetusta tietoviidakosta on vaikea ottaa selvää, kumpi vaihtoehdoista on järkevämpi, Lampsijärvi harmittelee.
Toiminnanjohtaja peräänkuuluttaa ikäihmisille kohdennetun tiedottamisen selkeyttämistä.
– Kaikilla ei ole nettiä ja tablettia, eikä sukulaisia auttamassa mahdollisuuksien selvittämisessä. Esimerkiksi palveluseteleiden ja kotitalousvähennyksen vertailuun tarvitaan yksiselitteinen ja helppokäyttöinen laskuri, Lampsijärvi esittää toiveen.
