Raimo Ikonen
puheenjohtaja, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
Parhaimmillaan oikein mitoitettu palveluasuminen tarjoaa kuhunkin elämäntilanteeseen parhaan mahdollisen tuen ja elämänhallinnan. Ennakoimista tarvitaan kuitenkin jo kuntatasolla.
Palveluasumista järjestetään Suomessa henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Ikäihmisten asumispalveluissa valtakunnan linjauksena on varmistaa ihmisten kotona asuminen niin kauan kuin siihen on kykyä ja halua. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjohtaja Raimo Ikosen mukaan kotona asumisen linjaus on vaatinut muutoksia rakenteisiin ja koko toimintatapaan.
– Asumisen, hoidon ja hoivan porrastus on aiheuttanut myös ongelmia. Tälläkin hetkellä ikääntyneitä on väärässä paikassa, palveluita ei tarjota riittävästi tai välimuotoisia asumispalveluita ei ole.
Ikonen painottaa, että sekä kuntien että hyvinvointialueiden on tehtävä suunnitelma ikääntyneen väestön tarpeiden ennakoimiseksi ja kehittämiseksi.
– Eläkeläisjärjestöjen tulisi tiedottaa jäsenkuntaansa ja kuulla hyvinvointialueiden ja kuntien palvelu- ja asiakasohjauksesta vastaavia, jotta asia käynnistyisi ajoissa ja suunnitellusti eikä ongelmien kautta.
Palveluasumisen vaihtoehdoista saatava riittävästi tietoa
Jotta päätös palveluasumiseen siirtymisestä voidaan tehdä, tulee pohjalla olla paitsi ymmärrys palvelujen ja hoivan tarpeesta ja arkipäiväisistä askareista selviytymisestä, myös riittävästi tietoa palveluasumisen vaihtoehdoista. Ikonen kehottaa olemaan reippaasti yhteydessä oman hyvinvointialueen palvelunohjaukseen.
– Sieltä asia lähtee hyvin käyntiin. Tai jos on hyväkuntoinen, voi myös oma-aloitteisesti ottaa yhteyttä yhteisöllisiin palveluasumisen muotoihin.
Itsenäisyys ja elämän arvostus on kaikissa palveluasumisen muodoissa tärkeää. Korostuneinta se on yhteisöllisessä asumisessa.
– Siinä asuminen ja palvelut on erotettu, ja se on monesti välivaihe myös itsenäiseen asumiseen, Ikonen sanoo.
Päähuoli palveluasumisessa on Ikosen mukaan oikea palvelujen saanti tarpeeseen nähden ja siirtyminen seuraavaan palvelumuotoon tarpeen lisääntyessä. Toinen huoli on kuntarajojen noudattamatta jättäminen.
– Pohditaan, miten voidaan tavata kotiin jäävää puolisoa tai ystäviä, kun ei ole autoa tai edes julkista liikennettä. Yksinäisyys ja turvattomuus lisääntyvät, kun ikäihmisiä siirrellään
