Saara Hassinen
toimitusjohtaja, Terveysteknologia Ry
Terveysteknologian myötä voidaan kerättyä dataa ja tietolähteitä yhdistämällä helpommin ennakoida esimerkiksi ikäihmisten hoidon tarvetta.
Teknologian merkitys ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisessa kasvaa jatkuvasti. Ikäihmisten kotihoitoon esimerkiksi on tarjolla yhä enemmän erilaisia terveysteknologian välineitä, kuten lääkeannostelijoita, turvarannekkeita ja -kelloja, etävastaanottoja ja etäjumppaa sekä hyvinvointia ylläpitäviä digisisältöjä. Terveysteknologia Ry:n toimitusjohtaja Saara Hassisen mukaan etäyhteyksien käyttö yleistyy yhä ja tuo palvelun uudella tavalla asiakkaan lähelle.
– Digiosaaminen alkaa olla kansalaistaito. Ilman sitä on tätä nykyä vaikea selviytyä julkisista palveluista, Hassinen sanoo.
Samalla Hassinen kuitenkin harmittelee, että osa vanhemman väestön omaisista laittaa turhaan kapuloita rattaisiin – vastoin parempaa tietoaan.
– Helposti ajatellaan, ettei meidän mummo tai vaari osaa. Tosiasia kuitenkin on, että moni ikääntynyt ottaisi mielellään käyttöönsä erilaisia teknologisiakin ratkaisuja.
Yhä useampi pääsee avun piiriin
Erilaisten digisisältöjen vaikutukset ja merkitykset ovat Hassisen mukaan kautta linjan vahvemmat niin asiakkaalle kuin ammattilaisellekin, mikäli tunnistettuihin tarpeisiin onnistutaan suoraan saamaan ratkaisu.
– Toinen asia on käyttökoulutus, jolla varmistetaan, että ratkaisua tosiaan osataan käyttää. Onnistuessaan ratkaisu tuo apua jommallekummalle osapuolelle, parhaassa tapauksessa kummallekin.
Hassinen nostaa esimerkiksi lääkeannostelurobotin, joka vähentää pikakäyntien määrää. Vaikka käyntejä on harvemmin, ne kestävät kerralla kauemmin.
– Samalla useampi saa avun. Tämä on olennaisen tärkeä tavoite, kun avun tarvitsijoita on vuosi vuodelta enemmän.
