Kun juuri eläkkeelle siirtyneiltä tai työikäisiltä kysytään, vastaus on, että he haluavat asua vanhoina kotona. On kuitenkin vaikea tietää, millainen oma terveys on myöhemmin tai millaisia kotona pärjäämistä helpottavia tukipalveluita on saatavilla.
Geriatri, emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelällä on pitkä kokemus vanhustenhoitoon liittyvissä asioissa. Suurimpana ongelmana Kivelän mielestä on yksin asuminen; joka toinen yli 75-vuotias asuu yksin. Kun iän myötä muistisairaudet sekä muut sairaudet, kuten Parkinsonin tauti, aivohalvaukset ja syöpätaudit, yleistyvät, tämä vie toimintakykyä arjessa.
Lue myös: Kiireetön kotihoito luo turvaa muistisairaalle
Kotona asuvan iäkkään tukena on yhä useammin omaishoitaja. Haasteena silti on, että lähes joka viides omaishoitaja on täyttänyt 80 vuotta, Kivelä kertoo. Tarve omaishoitajien arkea helpottaville palveluille on suuri. Onneksi iäkkäiden kotihoitoa ja omaishoitoa kehitetään hallituksen kärkihankkeiden avulla.
− Lähiaikoina yli 85-vuotiaiden eli kaikkein huonokuntoisimpien määrä lisääntyy. Tämä luo painetta kotihoitoon, jonka palveluiden kehittäminen olisi pitänyt alkaa aiemmin. Sairaalaideologiakin on muuttunut: sairaalassa ollaan yhä lyhyempiä aikoja ja jopa akuuttien sairauksien, kuten keuhkokuumeen, hoitoa on siirretty kotiin. Vuosina 2014-2016 kotihoitoon tuli 3000 uutta asiakasta, samalla kun laitoshoidon paikkoja vähennettiin lähes saman verran. Kotihoidon työntekijämäärä on kuitenkin alentunut. Ympärivuorokautista palveluasumista ei ole riittävästi tarjolla.
Lääkehoidon arviointi, annosjakelu ja apuvälineet auttavat arkea
Viime aikoina on nähty positiivistakin kehitystä. Missä asioissa ollaan onnistuttu?
− Lääkehoidon arviointeja on lisätty, mikä on hieno asia. Siinä farmaseutti, lääkäri ja hoitaja käyvät läpi, että potilaan lääkitys on ajan tasalla ja turvallinen. Lääkkeillä voi olla pahoja yhteisvaikutuksia, ja myös annostukset voivat olla vanhuksille vääriä, mistä aiheutuu haittoja.
Yksityisyydensuoja ei saa kääntyä yksilön hyvinvointia vastaan, vaan lähimpien tai kotihoidon pitää puuttua tilanteeseen tarpeen tullen.
Kivelän mukaan myös apteekkien lääkkeiden koneellinen annosjakelupalvelu on lisännyt ikäihmisten turvallisuutta kotona. Annosjakelu helpottaa myös omaishoitajia, sillä ottoajankohdan mukaan jaellut lääkkeet on helppo antaa oikein. Fimealla on netissä 75+ -niminen lääketietokanta, joka omalta osaltaan parantaa lääkitysturvallisuutta. Sieltä löytyvät suositukset yli 75-vuotialle sopivista lääkkeistä.
Kivelän mielestä myös apuvälinelainaus toimii erittäin hyvin. Kodin ja lähiympäristön esteettömyyden parantamisella ja yhteisöllisyydellä on suuri merkitys kotona asumisen kannalta. Kun rollaattorilla tai pyörätuolilla pääsee lähikahvilaan, se ylläpitää sosiaalisia suhteita ja toimintakykyä, hän toteaa.
Lue myös: Sähköpyörätuoli auttaa, jos liikuntakyky normaalilla pyörätuolilla on vaikeaa.
Kivelä peräänkuuluttaa myös moniammatillista tiimityötä, ja lisää henkilökuntaa kotihoitoon. Kotona asuminen onnistuisi paremmin, jos siellä kävisi myös kuntoutuksen ammattilaisia kuten fysioterapeutti tai toimintaterapeutti. Myös lähihoitajien lääkekoulutusta tulisi lisätä.
− Onneksi Suomi on muuttunut yhteisöllisemmäksi viime vuosina. Yksityisyydensuoja ei saa kääntyä yksilön hyvinvointia vastaan, vaan lähimpien tai kotihoidon pitää puuttua tilanteeseen tarpeen tullen.
Lisäksi hän kannattaa lämpimästi uusia kotona asumista edistäviä yhteisöasumisen muotoja, jotka integroivat vanhuksia ja muun ikäisiä.
