Jan Koskimies
toiminnanjohtaja, Eläkeläiset ry
Eläkkeelle jääminen on elämämme tärkeitä murrosvaiheita. Työelämän kiire jää taakse ja lisääntyneelle vapaa-ajalle etsitään sisältöä. Tärkeä sosiaalinen sidos, työyhteisö, jää pois, ja siksi muut ihmissuhteet korostuvat. Kuinka ja kenen kanssa viettäisin eläkepäiväni?
Eläkkeelle jäädessä vapaa-aika lisääntyy, mutta tulot laskevat, kun palkan tilalle tulee eläke. Kulutustottumukset voivat muuttua myös siksi, että arjen askareisiin voi yksinkertaisesti varata enemmän aikaa: keittiössä, puutarhassa ja mökillä palautuvat mieliin monet, ehkä jo ruostumaan päässeet kädentaidot. Uuden ja valmiin ostamisen sijaan voi tehdä alusta alkaen itse tai korjata vanhaa.
Eläkkeelle jääminen voi monille olla kuin paluuta nuoruuteen – on opeteltava uudenlaista elämää. Kuten monilla nuorilla, on myös monella eläkeläisellä edessä muutto kaupunkiin, ehkä pienempään kotiin. Kun nuorena muutto oli pois lapsuuden pesästä, muutetaan vanhana lasten ja lastenlasten perässä, kaupungin palveluiden äärelle.
Eläkkeelle jääminen voi monille olla kuin paluuta nuoruuteen – on opeteltava uudenlaista elämää.
Viime vuonna Suomeenkin iskenyt koronapandemia teki näkyväksi sosiaalisten suhteiden merkityksen. Kriisistä selviämiseksi monet eläkeläiset tekivät oman henkilökohtaisen digiloikkansa ja opettelivat digitaalisten viestintävälineiden käyttöä. Vahvimmilla olivat ne, joilla oli sukulaisia, ystäviä ja tuttavia, joihin tukeutua.
Järjestötoiminta tärkeä osa arkea
Nykyiset eläkeläiset ovat eläneet yhteiskunnassa, jossa järjestötoiminta on ollut keskeinen ja luonteva osa elämää. Materiaalisesti niukempana aikana kansalaistoiminta tarjosi puitteet harrastuksiin; yhdessä tekemiseen, matkailuun, illanviettoihin ja talkoisiin. Vähitellen niiden tilalle tulivat monet yksityiset ja julkiset kulttuuri-, liikunta-, ja matkailupalvelut. Monet meille tutut asiat ovat syntyneet järjestöjen aloitteesta.
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn jäsenjärjestöihin kuuluu nykyisin lähes
300 000 ihmistä. Eläkeläisjärjestöt tarjoavat tuhansille ihmisille mielekästä toimintaa ja yhdessä tekemistä. Järjestötoiminta muuttuu ja elää jatkuvasti
yhteiskunnan mukana.
Koronapandemian toivottavasti taittuessa suuntaavat lukemattomat eläkeläisyhdistykset toimintaansa tulevaan. Tänäkin kesänä moni eläkeläinen löytää itsensä erilaisten kesätapahtumien järjestäjänä, tanssien järjestysmiehenä, letunpaistajana tai ehkä kuntalaisaloitteen vireille panijana.
Pandemian jälkeisenä aikana yhteisöllinen yhdessä tekeminen voi nousta uuteen arvoon.
