Kari Kantalainen
puheenjohtaja, Eläkeläisliittojen etujärjestön EETU ry
Ikääntyvä väestö lisää vanhuspalveluiden tarvetta, mutta kotihoidon resurssit eivät riitä kasvavaan kysyntään.
Suomi ikääntyy, ja vanhusväestön määrä kasvaa nopeasti. Tämän myötä kasvaa myös vanhuspalvelujen tarve muun muassa asumispalvelujen osalta. Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja ja tänä vuonna 250 000 eläkeläistä edustavan Eläkeläisliittojen etujärjestön EETU ry:n puheenjohtaja Kari Kantalainen on huolissaan viime vuosien poliittisesta suuntauksesta, jossa yhä suurempi osuus iäkkäistä asuisi kotona silloinkin, kun tuen ja hoidon tarpeet ovat suuria.
– Tässä tilanteessa kotihoidon kehittämisen tarve korostuu. Käytäntö kuitenkin osoittaa, että vaikka apua tarvitsevien kotona asuvien iäkkäiden määrä on kasvanut, kotiin saatava apu ei ole lisääntynyt samassa suhteessa.
Kantalaisen mukaan epäkohtaan on toistuvasti kiinnittänyt huomiota myös vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo. Selvitykset kertovat kotihoidon ja tukipalveluiden käyntien päinvastoin vähentyneen.
Ikäihmisten asumistarpeiden ennakointiin panostettava
Ympärivuorokautisella palveluasumisella tarkoitetaan asumista yhteisöllistä toimintaa tarjoavassa esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä silloin, kun tarvitaan hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. Palveluiden järjestämisestä vastuussa ovat vuosi sitten perustetut hyvinvointialueet ja osin kunnat.
– Hyvinvointialueet painivat rahavaikeuksissa uudistaessaan palvelukonseptejaan ja karsivat perinteisiä laitos- ja hoivapaikkoja, Kantalainen kertoo.
Uudeksi toimintamalliksi tarjotaan digi- ja etäpalveluja sekä ikäihmisille niin sanottua yhteisöllistä asumista.
– Hyvinvointialueiden toimintamalli on tehnyt ikääntyneille ja heidän omaisilleen vaikeaksi hahmottaa palveluiden verkostoa ja hakea palveluja, Kantalainen jatkaa.
Hyvässä palveluasumisessa ehkäistään asukkaan yksinäisyyttä ja tuetaan toimintakykyä. Turvallisuuden tunnetta vahvistaa Kantalaisen mukaan kodinomaisuus ja pysyvyys.
– Ikääntynyt tietää voivansa asua samassa paikassa, vaikka yleiskunto heikkenee. Nykyteknologia mahdollistaa asukkaan tilan seurannan ja nopean avun 24/7.
Kantalainen korostaa, että kuntien ja hyvinvointialueiden tulee panostaa ikäihmisten asumistarpeiden ennakointiin.
– On selkiytettävä, kuka ottaa vastuun ja miten riittävä hoiva turvataan samalla, kun muistisairaudet lisääntyvät ja laitospaikkoja ajetaan alas.
