Sari Kehusmaa
johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Iäkkäille suunnatut palvelut jaetaan usein kahteen ryhmään: kotiin saataviin palveluihin sekä ympärivuorokautiseen hoitoon. Eliniän pidentyessä kasvaa myös uudenlaisten palveluiden tarve.
Suomen väestö ikääntyy ja vanhusväestön määrä kasvaa suurien ikäluokkien vanhetessa. Moni ikäihminen tarvitsee neuvontaa ja ohjausta kunnan rahoittamien hoitopalveluiden piiriin hakeutuessaan.
– Vielä hyväkuntoinen, kotona asuva ihminen tarvitsee ensin apua erimerkiksi siivouksessa. Tärkeää on myös pitää huolta kunnostaan. Paljon kysellään ennaltaehkäiseviä, terveyttä ylläpitäviä palveluita, kuten liikuntapalveluja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Sari Kehusmaa kertoo.
Kehusmaan mukaan asiakasohjausyksikön neuvontaan voi hakeutua myös esimerkiksi sairaalasta kotiutuva henkilö, jonka avun tarpeessa on tapahtunut äkillinen muutos. Muuttunut tilanne edellyttää palveluntarpeen kartoitusta.
– Esimerkiksi leikkauksesta kotiutuva tarvitsee usein ensimmäisenä juuri uuteen elämäntilanteeseen sopivia kuntoutuspalveluita. Toivoisin, että erilaisten kuntouttavien palvelujen käyttö lisääntyisi, sillä niiden avulla myös iäkkäät saavuttavat hyviä tuloksia. Kotihoidossa on valitettavasti edelleen varsin harvoin saatavana riittävästi esimerkiksi fysioterapian palveluja.
Suurin ikäihmisille suunnattuja palveluita käyttävä ryhmä on muistisairaat. Muistisairauden alkuvaiheessa iäkäs henkilö pystyy usein vielä asumaan kotonaan esimerkiksi puolisonsa tukemana.
– Kun sairaus etenee, kotona asumisen tueksi tarvitaan erilaisia kotihoidon palveluita. Pidemmälle edetessään muistisairaus todennäköisesti aiheuttaa ympärivuorokautisen hoidon tarpeen, Kehusmaa muistuttaa.
”Eliniän pidentyessä on enenevissä määrin tarvetta välimuotoisille palveluille”
Iäkkäille suunnatut palvelut jaetaan kategorisesti usein kahteen ryhmään: kotiin saataviin palveluihin, johon kuuluu myös kotisairaanhoito sekä ympärivuorokautiseen hoitoon. Tarjolla on myös välimuotoisia palveluita.
– Eliniän pidentyessä onkin enenevissä määrin tarvetta juuri välimuotoisille palveluille. Ne on suunnattu ikääntyneille, jotka eivät enää pärjää kotonaan pelkän kotihoidon varassa, mutta eivät vielä myöskään täytä ympärivuorokautisen hoidon pääsykriteereitä.
Kehusmaa painottaa kodinomaisen asumisympäristön hyötyjä, joiden ansiosta vanhan ihmisen elämänlaatu kyetään pitämään hyvänä. Kodissaan asuva iäkäs henkilö saa apua yhä useammin myös uudesta teknologiasta, josta on kovaa vauhtia tulossa osa iäkkäille tarjottavia palveluita.
– Usein läheiset ovat jo hankkineet iäkkään kotiin esimerkiksi erilaisia turvalaitteita, kuten liesivahteja tai kulunseurantaan liittyvää teknologiaa. Teknologian saralle kehitetään jatkuvasti myös uutta, jotta myös kotihoidon asiakkaille löydettäisiin toimivia ratkaisuja.
