Karkaako virtsa ja täyttyykö rakko ennen aikojaan? Ravaatko vessassa myös öisin? Yliaktiivinen rakko on yleinen vaiva, johon on olemassa useita hoitomuotoja. Älä jää yksin, vaikka vaiva tuntuisi kiusalliselta.
Suomessa on arviolta yli 300 000 yliaktiivista rakkoa. Lähes joka viides yli 65-vuotias kärsii yliaktiivisesta rakosta jossain muodossa. Vaiva on yleinen, mutta silti monelle kiusallinen. Vaikka ratkaisu elämänlaatua heikentävään rakkoon olisi olemassa, moni jää asian kanssa yksin. Housuun tirauttaminen koetaan häpeällisenä pikkulasten juttuna.
Yleislääketieteen erikoislääkäri Tuula Tikka tapaa työssään lukuisia potilaita, jotka ovat sinnitelleet virtsankarkailun kanssa vuosia ennen kuin tulevat vastaanotolle.
– Tyypillinen potilas on todella tarkka vaivastaan, ja koittaa hoitaa sitä itse niin, että käy vessassa aina kun on mahdollisuus, ihan vaan varmuuden vuoksi. Tietämättään potilas kuitenkin tällä toiminnallaan ainoastaan pahentaa tilannetta. Kun virtsaamisväli käy liian tiheäksi, rakko pienenee ja lopulta se antaa signaalin pienestäkin määrästä nestettä kehossa, Tikka kuvailee.
– Virtsankarkailu ei ole tahdonalaista, mutta silti siihen ikävä kyllä liittyy niin paljon häpeää, että vaiva ehtii pahentua vuosia ennen kuin apua lähdetään hakemaan. Joskus hoitoon hakeutumisen taustalla on puoliso, joka on väsynyt jatkuvasti lisääntyvään pyykkimäärään. Virtsankarkailu aiheuttaa hajuhaittaa ja pyykkiä, mitä ei jatkuvasti jaksaisi olla pesemässä, etenkin jos ikääntyminen verottaa muutenkin voimia, Tikka jatkaa.
Ikä on virtsankarkailulle altistava tekijä, mutta taustalla voi olla myös esimerkiksi jokin sairaus, infektio, ummetus, lääkitys tai ylipaino.
– Mikäli rakon toiminnassa on muutoksia, olisi syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle siitäkin syystä, että voidaan sulkea mahdolliset infektiot tai sairauden mahdollisuus pois, Tikka painottaa.
Yliaktiivinen rakko on kiusallisuudestaan huolimatta siinä mielessä kiitollinen vaiva, sillä siihen on olemassa tehokkaita hoitomuotoja.
– Jokainen rakko on hoidettavissa. Monesti apu saadaan jo päivärytmiä, peruslääkityksen ajoitusta ja juomatottumuksia muuttamalla. Lantionpohjan lihasten harjoittelusta hyötyy jokainen ja lääkityksellä saadaan hyviä tuloksia, Tikka kertoo.
– Hoitovaste lääkkeissä on nopea ja elämänlaatu paranee suurimmalla osalla potilaista. Kolmen kuukauden hoidon jälkeen on hyvä arvioida kokonaisuutta, miten elämäntapamuutokset, harjoittelu ja mahdollinen lääkitys ovat toimineet. Avun saa lähes aina yleislääkärin vastaanotolta, vain harvoin vaiva on sellainen, että tarvitaan lähete erikoislääkärille, Tikka lisää ja rohkaisee hakeutumaan hoitoon matalalla kynnyksellä.
Ota yhteys lääkäriin, jos…
• Käyt öisin useammin kuin kahdesti vessassa.
• Virtsaamistarve päivisin on enemmän kuin kahdeksan kertaa.
• Rakko häiritsee arkista toimintaa. Joudut ehkä käymään pissalla kesken lenkin, tai alat valikoimaan menoja sen mukaan, miten pääset vessaan.
• Huomaat rakon toiminnassa pitkäaikaisia muutoksia, joihin ei löydy selittäjää.
• Et pysty pidättämään pissaa.
Autat lääkäriä diagnoosin tekemisessä, kun…
• Pidät virtsaamispäiväkirjaa 2-3 päivän ajan ja listaat siihen vessakäyntisi, mitatun virtsamäärän sekä juodut nesteet määrineen. Virtsaamispäiväkirja antaa arvokasta informaatiota hoitohenkilökunnalle.
• Kirjaat ylös sairautesi ja lääkityksesi.
• Valmistaudut kertomaan suolesi toiminnasta.
• Muistat kertoa mahdolliset virtsatientulehdukset ja niiden aiemmat hoidot sekä ajankohdat.
• Kuvailet rakon häiritsevintä oiretta. Onko pahin oireesi äkillinen kiire vessaan? Vai karkaako pissa ponnistaessa tai yskiessä? Tai kenties joku muu?
