Aikuisista suurin osa on sairastanut vesirokon lapsuudessa. Vaikka vesirokosta paranee yleensä itsestään, vesirokkovirus jää elimistöön. Vuosikausien hiljaiselon jälkeen virus saattaa puhjeta vyöruusuna, josta voi seurata pitkäkestoinen hermosärky.
– Vyöruusun nimitys on hieman harhaanjohtava, sillä se ei mene kehon ympäri kuten vyö, vaan se tulee aina vain toiselle puolelle kehoa, sanoo Helsingin yliopiston geriatrian professori, HUS:n ylilääkäri Timo Strandberg.
Vyöruusu voi ilmaantua mihin kohtaan vartaloa tahansa, myös raajoihin ja kasvoille. Tullessaan silmän lähettyville se on kaikkein haitallisin, koska se voi vahingoittaa silmää.
Noin 20 % vesirokon sairastaneista tulee jossain vaiheessa elämää vyöruusu. Tyypillisimmin se puhkeaa, kun kehon oma puolustuskyky jostain syystä laskee. Elimistössä uinunut virus lähtee silloin kulkemaan tuntohermoa pitkin ihon pintaan.
– Tavallisimmillaan vyöruusuun sairastuneet ovat yli 50-vuotiaita, professori tarkentaa.
Noin 20 % vesirokon sairastaneista tulee jossain vaiheessa elämää vyöruusu.
Vyöruusun ensimmäisenä oireena on yleensä kipeä kohta, jossa ei ole vielä näkyviä ihomuutoksia. Sen jälkeen tulee punoitusta ja rakkuloita, kuten vesirokossakin.
Lääkäriin on mentävä vuorokauden sisällä, jos vyöruusu tulee kasvojen alueelle, siihen liittyy kovaa särkyä tai rakkuloita on laajalla alueella. Myös, jos potilaan yleiskunto on huono tai hän on yli 60-vuotias, kannattaa mennä lääkäriin.
Vyöruusun suurin haitta liittyy sen aiheuttamaan kipuun. Vaikka vyöruusun näkyvä osuus olisi hoidettu viruslääkkeillä, siihen liittyvä hermokipu saattaa jäädä pitkäaikaiseksi riesaksi.
– Riski pitkittyneeseen hermokipuun kasvaa iän myötä. Yli 70-vuotiaista jopa kolmannekselle saattaa tulla vyöruususta vaikeahoitoinen hermosärky.
Hermokipu voi mennä välillä pois – ja tulla taas takaisin. Kipua saattaa aiheutua pelkästä kevyestä ärsykkeestä, kuten vaatteesta iholla. Siihen ei ole muuta hoitoa kuin kipulääkitys.
– Valitettavasti vyöruusu vaurioittaa hermoa, jota pitkin se kulkee iholle, Strandberg kertoo.
Lapset rokotetaan nykyään vesirokkovirusta vastaan kansallisen rokotusohjelman mukaisesti. Vanhemmat ikäpolvet voivat puolestaan ottaa vyöruusurokotteen, jonka voi ottaa yli 50 vuoden iässä. Rokote antaa suojaa vyöruusua vastaan vuosiksi ja ehkäisee vyöruusun jälkeistä pitkittynyttä hermosärkyä.
Vyöruusurokotetta on tutkittu paljon, mutta vielä toistaiseksi se ei kuulu Suomessa rokotusohjelmaan. Sen voi hankkia itse reseptillä apteekista tai yksityisiltä lääkäriasemilta.
– Etukäteen ei tiedetä, kenelle meistä tulee vyöruusu ja kenelle ei. Itselle jää ratkaistavaksi se, haluaako suojautua siltä ja sen mahdollisesti aiheuttamilta kiputiloilta rokotteen avulla, Strandberg lisää lopuksi.
Artikkeli perustuu professori Timo Strandbergin haastatteluun 12.11.2019.
