Vesirokkovirus voi jäädä hermostoon vuosikausiksi piilevänä uinumaan. Sieltä virus saattaa lähteä vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen tuntohermojuuria pitkin liikkeelle ja ilmaantua ihon pinnalle paikallisena vesirokkona.
Noin 20 % väestöstä sairastuu vanhemmalla iällä piilevän vesirokkoviruksen aiheuttamaan vyöruusuun.
– Vyöruusua esiintyy aikuisilla, jotka ovat joskus sairastaneet vesirokon, ja virus on sen jälkeen jäänytkin piilevänä elimistöön. Kun sitten immuunipuolustus jossain vaiheessa syystä tai toisesta hieman torkahtaa, virus aktivoituu ja lähtee nousemaan tuntohermoja pitkin ihon pintaan. Uusi sukupolvi rokotetaan vesirokkoa vastaan, joten nuorilla vyöruusua ei juuri esiinny, Helsingin yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg kertoo.
Tyypillisesti toiselle puolelle kehoa ilmaantuva paikallinen vesirokko eli vyöruusu oireilee kutinana, kirvelynä, kosketusarkuutena ja toisinaan kipuna.
– Normaalisti oireet tulevat ja menevät, rakkulat rupeutuvat ja häipyvät yleensä ilman hoitoakin. Ongelmallista vyöruusussa on siihen joskus liittyvä kiputila, joka näyttäytyy vielä rakkuloiden paranemisen jälkeenkin vaikeana hermokipuna, Strandberg sanoo.
– Paikallis- ja tablettihoidolla voidaan auttaa ihoa korjaantumaan, mutta ne eivät estä kiputilaa. Riski pitkittyneeseen kiputilaan kasvaa yli 50-vuotiailla, ja yli 70-vuotiaista jopa kolmannekselle saattaa jäädä vyöruususta pitkäkestoinen ja vaikeahoitoinen hermosärky, professori jatkaa.
Rokote ehkäisee hermokivut
Vyöruusun ja sen aiheuttamien hermosärkyjen ehkäisyyn on kehitetty rokote, joka vuosien odottelun jälkeen on saatu Suomeen pari vuotta sitten.
– Rokote sai myyntiluvan jo paljon aikaisemmin, mutta sen menekki maailmalla oli niin kova, ettei rokotetta riittänyt Suomeen, Strandberg kertoo yli 50-vuotiaille suunnatun rokotteen odotukset ylittäneestä kysynnästä.
Suomessa vyöruusurokote ei toistaiseksi kuulu rokoteohjelmaan, mutta sen voi omakustanteisesti hankkia lääkäriasemalta.
– Rokotteen taustalla on paljon tutkimustietoa ja sen teho tunnetaan. Koskaan ei voi etukäteen tietää, kenelle vyöruusu jättää elämänlaatua heikentävän jäljen hermoon. Rokote on yksinkertainen tapa vähentää riskiä, Strandberg toteaa.
