Yli 90 prosenttia hiv-positiivisista on tehokkaassa hoidossa, jolloin virus on oireeton ja tarttumaton.
Suomessa hiv todetaan usein vasta monen vuoden kuluttua tartunnasta. Siksi testaamista tulisi lisätä perusterveydenhuollossa, ei vain oireiden vaan myös mahdollisen hiville altistumisen perusteella.
– Hiv on Suomessa valtaosin seksitauti. Uudet pistettävien päihteiden käyttöön liittyvät tartunnat ovat olleet harvinaisia, sanoo Inka Aho, infektiolääkäri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.
Hyvin hoidettu hiv ei tartu, edes suojaamattomassa seksissä tai äidistä lapseen raskauden tai synnytyksen yhteydessä.
Nykyisillä lääkkeillä hiviä voidaan hoitaa helposti ja tehokkaasti. Hyvässä hoidossa olevan hiv-positiivisen eliniänodote ei käytännössä eroa taustaväestöstä.
– Hyvin hoidettu hiv ei tartu, edes suojaamattomassa seksissä tai äidistä lapseen raskauden tai synnytyksen yhteydessä.
Hiv-positiivisille naisille on Suomessa syntynyt jo noin 500 lasta. Yksikään lapsista ei ole saanut tartuntaa raskauden tai synnytyksen yhteydessä, kun äidin hiv-infektio on ollut tiedossa ennen synnytystä.
– Tämän takia neuvoloissa tehtävä hiv-, hepatiitti B- ja kuppaseulonta on tärkeää, Aho lisää.
UNAIDS tavoitteet toteutuvat Suomessa
Yhdistyneiden kansakuntien hiv/aids-ohjelma UNAIDSIN tavoitteena on, että tänä vuonna 90 prosenttia hiv-positiivisista tietää tartunnastaan, 90 prosenttia hiv-tartunnan saaneista on lääkehoidossa ja 90 prosentilla hoitoa saavista virus on mittaamattomissa.
Lisäksi tavoitteena on, että potilaat voivat elää sairaudesta ja hoidosta huolimatta laadukasta elämää ja tehdä itselleen tärkeitä asioita.
– Ensimmäisen tavoitteen toteutumista arvioidaan Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen laskukaavalla. Viimeisimmän arvion perusteella, Suomessa yli 90 prosenttia tietää tartunnastaan.
Vuodesta 2015 lähtien Suomessa on pyritty tarjoamaan hiv-lääkitystä taudin vaiheesta riippumatta kaikille. Vain hyvin harva kieltäytyy tai ei kykene käyttämään lääkitystä säännöllisesti. Näin ollen kaksi seuraavaa tavoitetta toteutuu ja myös ylittyy.
– Oikein käytettynä lääkityksen vaste on aina hyvä.
Toistaiseksi Suomessa ei ole systemaattisesti kerätty hoidon ohessa potilaan omia kokemuksia terveydestään ja elämänlaadustaan.
– Tähän on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hiv-laaturekisteriprojektissa* kehitetty Suomeen sopiva kysymyspatteristo, joten tulevaisuudessa olemme viisaampia tämän suhteen, Aho lisää.
*Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit -hanke, jossa on kahden viime vuoden aikana kehitetty hiv-laaturekisteriä yhteistyössä THL:n, sairaaloiden, potilaiden ja potilasjärjestön kesken.
