Suomalaisten matkailu kasvaa jatkuvasti. Kun suunnittelee matkalle lähtöä perheen kanssa, kannattaa tarkistaa mitä rokotteita suositellaan kohdemaahan matkustettaessa.
Vaikka A- ja B-hepatiitti eivät ole Suomessa yleisiä, jo läheltä löytyy keskisuuren tartuntariskin maita. Tavanomaisella turistimatkalla hepatiitti A onkin yleisin suositeltava lisärokotus.
Hepatiitti A on viruksen aiheuttama maksatulehdus. Matkakohteen hygieniataso vaikuttaa taudin riskiin. Usein ajatellaan, että Hepatiitti A:lta kannattaa suojautua kaukomatkoille lähdettäessä. Kuitenkin jo Suomen naapurista löytyy keskisuuren tartuntariskin maita. Euroopassa hepatiitti A:n tartuntavaara on keskisuuri Turkissa, Itä-Euroopan maissa, sekä myös Baltiassa ja Balkanilla.
Itse matkan aikana tärkeää on hyvä käsihygienia. Taudin aikana virusta erittyy runsaasti ulosteeseen ja tartunta voi siirtyä myös likaisten käsien tai WC-tilojen kautta henkilöstä toiseen. Hepatiitti A -viruksen tartuntalähteitä ovat saastunut ruoka, juomavesi tai sillä pestyt vihannekset tai siitä tehdyt jääkuutiot. Puutteellisesti kypsennetyt simpukat ja raa’at osterit ovat aiheuttaneet Hepatiitti A-epidemioita.
– Kuten kotona, matkustettaessa kädet kannattaa pestä aina WC:ssä käynnin jälkeen ja ennen ruokailua. Kypsentämättömän ruuan ja erityisesti raakojen nilviäisten syömistä kannattaa välttää. Pullotettu juomavesi on hyvä ostaa kaupasta. Ravintoloissa ja kahviloissa juomiin ei kannata pyytää jääpaloja, vinkkaa tartuntatautilääkäri Katrine Pesola THL:stä.
Hepatiitti A aiheuttaa useimmille aikuisille selviä oireita, joiden vaikeusaste vaihtelee. Alle kouluikäisillä lapsilla hepatiitti A on lähes aina oireeton, joten he eivät oman suojansa vuoksi rokotusta tarvitse. Lapsi voi kuitenkin levittää tartuntaa eteenpäin helposti esimerkiksi päivähoitoryhmässä tai ympäristössään 3-5 viikon kuluttua tartunnan saamisesta.
Hepatiitti A:han ei ole täsmälääkitystä ja se parantuu itsestään. Oireet alkavat äkillisesti, yleensä ruokahaluttomuudella, pahoinvoinnilla ja kuumeella. Ensioireiden jälkeen iho sekä silmän kovakalvot muuttuvat keltaisiksi. Toipumiseen menee kuitenkin yleensä aikuisellakin kuukausia.
Lue myös: Ministeri Annika Saarikko: C-hepatiitti jää historiaan
Hepatiitti B
WHO suosittelee hepatiitti B -rokotusta kaikille vastasyntyneille kansallisen rokotusohjelman osana. Suomessa hepatiitti B -viruksen kantajia on kuitenkin niin vähän, että se ei ole meillä perusteltua. Etenkin toistuvasti matkaillessa rokotetta voi kuitenkin harkita lapsimatkailijoille. B-hepatiitin keskikorkean esiintyvyyden maita ovat Euroopassa esimerkiksi Turkki, Kreikka, Baltia ja Espanja.
Hepatiitti B virus (HBV) on veri- ja seksiteitse tarttuva maksatulehdus. Osa sairastuneista jää viruksen kantajiksi; tämä on tavallista varsinkin pikkulapsilla. Suurin osa akuuteista HBV-infektioista on oireettomia, mutta noin 40 % saa eriasteisia oireita jotka kuitenkin häviävät parissa viikossa.
Lapsilla hepatiitti B:n vaara ei ole kovin suuri. Pistettävien huumeiden käyttö ja suojaamaton seksi ovat hepatiitti B:n merkittävimmät tartuttajat kaikkialla maailmassa. Muita mahdollisia tartunnanlähteitä ovat verensiirto kehitysmaassa sekä erilaiset toimenpiteet, injektiot, akupunktio, tatuointi ja lävistykset hoitopaikoissa, joiden mahdollisuudet käyttää kertakäyttöisiä tai kunnollisesti steriloituja välineitä ovat puutteelliset. Hepatiitti B voi myös tarttua äidistä lapseen synnytyksen tai imetyksen aikana.
Ihan tavallinen matkailija tarvitsee Hepatiitti B- rokotteen harvoin. Rokote kuitenkin suositellaan otettavan, jos matka kohtalaisen tai runsaan esiintyvyyden alueella kestää yli kuusi kuukautta tai alueelle matkustaa usein. Rokote kannattaa ottaa myös lapsille, jotka ovat alueella päivähoidossa tai asuvat tai oleskelevat paikallisten lasten kanssa.
