Esa Rintala
ylilääkäri, sairaalahygienia- ja infektiotorjuntayksikkö, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Tyks
Sairaalassa tehtyyn toimenpiteeseen liittyvät infektiot ovat yksi suurimmasta potilasturvallisuuden riskeistä ja niiden torjunta turvallisen hoidon keskeisimpiä aspekteja.
Ihmisen omalla toiminnalla tartuntoja voidaan vähentää ratkaisevasti. Tyypillisimpiä hoitoon liittyviä infektioita ovat leikkausalueen infektiot, keuhkokuume ja virtsatieinfektiot.
–Kansallisen tutkimuksen mukaan noin 7–8 prosentilla osastolla olevista potilaista on hoitoon liittyvä infektio. Se on paljon, kun otetaan huomioon, miten paljon meillä on hoitopäiviä. Pelkästään Tyksissä on noin 1900 rekisteröityä hoitoon liittyvää infektiota vuosittain, ylilääkäri Esa Rintala Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalahygienia- ja infektiotorjuntayksiköstä kertoo.
Rintala korostaa seurannan merkitystä infektiotartuntojen ennaltaehkäisemisessä.
– Tehokas torjuntatoiminta edellyttää vallitsevan infektiotilanteen tuntemusta. Jo pelkästään infektioiden rekisteröimisen on nähty vaikuttavan infektoiden määrään vähenevästi. Nykyisin myös laki edellyttää infektioiden rekisteröintiä, Rintala muistuttaa.
Hygienia on torjuntatoimien perusta
Yksinkertaisin ja helpoin tapa torjua infektioita on hoitoon osallistuvien henkilöiden huolehtiminen omasta hygieniastansa.
– Oman puhtauden ja terveyden vaaliminen on terveydenhuoltohenkilökunnan perusvaatimus. Käsihuuhteen käytöllä estetään mikrobien leviäminen käsien välityksellä potilaisiin. Potilaiden hoidossa ja tutkimuksessa ei saa pitää sormuksia, sillä ne estävät käsien desinfiointia. Muutoinkin sairaalaolosuhteissa on ensisijaisen tärkeää noudattaa aseptisia työskentelytapoja, etteivät mikrobit pääse kosketuksiin esimerkiksi leikkaushaavan kanssa. Hyvät hygieniakäytännöt ja aseptinen toiminta luovat perustan turvalliselle ja laadukkaalle hoidolle ja ehkäisevät hoidon lisäkustannuksia, ylilääkäri painottaa.
Henkilökohtaisen hygienian lisäksi asianmukainen vaatehuolto ehkäisee bakteerien leviämistä.
– Potilaan tutkimuksessa ja hoidossa on käytettävä työ- tai suoja-asua, jonka työnantaja antaa ja huoltaa. Lääkäritakkien hihat pidetään lyhyinä, etteivät ne vahingossakaan pääse kosketuksiin potilaan kanssa. Erittävän potilaan hoidossa käytetään kertakäyttöistä suojatakkia, joka laitetaan roskiin välittömästi käytön jälkeen, Rintala kertaa työasun huoltoperiaatteita.
Lopuksi ylilääkäri muistuttaa terveydenhuoltohenkilökunnan velvollisuudesta suojautua influenssaa vastaan.
– Tartuntatautilainsäädäntö velvoittaaa, että vastustuskyvyltään heikkoja potilaita hoitavilla henkilöillä on oltava rokotesuoja. Näin estetään influenssan siirtymistä yleiskunnoltaan heikompiin potilaisiin, Rintala korostaa.