Tämän piti olla iloinen teksti itsensä hyväksymisestä ja onnistumisesta. Sitten muistin, että 84 % Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneista suomalaisnaisista on tyytymättömiä painoonsa, aivan sama oliko sitä liikaa tai ei.
Viimeisen kahden vuoden aikana kehopositiivisuutta harjoittaessani olen oppinut ja ymmärtänyt, että suurin osa tuosta tyytymättömyydestä johtuu kaikesta muusta, kuin parista tai paristakymmenestä painokilosta. Silti lähes jokainen tapaamani nainen vihaa ja syyttää kehoaan elämänsä ongelmista.
Yritäpä siinä sitten hyväksyä itsesi kannustavassa vertaisympäristössä ja kehottaa muita samaan, kun tuntemattomatkin kertovat sinulle kilpaa, kuinka elämä yksinkertaisesti parantuu laihduttamalla. Niin ja muistathan, että lihavuus on oma valinta ja terveysriski, ja rakkautta et saa ja verorahat ja kuka ajattelee lapsia ja ja ja.. No muistan, kiitos!
Ihmisen hyvinvointi pohjautuu haluun selviytyä ja hoitaa itseään kokonaisvaltaisesti.
Lääketieteellisesti määriteltynä 55 % suomalaisista on ylipainoisia, eikä yhteisen massamme suuntaan ole tullut muutosta vielä tätä tekstiä kirjoittaessani. Jatkamalla laihduttamiseen painostamista terveyden nimissä ja säilyttämällä edes teoriatasolla tietynlaisen vartalotyypin ainoana hyväksyttävänä ihanteena, me yhteiskuntana vain pahennamme ongelmaamme.
Koska tiedostan painoni nostavan riskiä kohdata yli puolet tässäkin liitteessä käsiteltävistä sairauksista, tahdon mahdollisimman monen ihmisen ymmärtävän, että nykyiset tavat kohdata ja hoitaa lihavuutta ovat rikki.
95 % laihduttajista “epäonnistuu” ja palaa alkuperäiseen, tai korkeampaan, painoonsa muutamassa vuodessa. Olisiko jo aika keskittyä kokeilemaan jotain muuta, kuin sen ikävän pienen viiden prosentin ahkeruuden ja itsehillinnän ylistämistä?
Miettikää, jos iltapäivälehdet kirjoittaisivat joka kerta hurjien laihdutustarinoiden ja tammikuisten jouluturvotuksen kadottavien pikadieettien sijaan siitä, kuinka itsensä hyväksyvä asenne ja positiivinen itsekkyys heijastuvat hitaasti, mutta varmasti, ihmisen terveyteen ja elintapoihin, koosta riippumatta.
Ääripäitä ja välimaastoja
Tällainen murros on jo alkanut mediassa, mutta asenneilmapiirin muutos on aina hidasta. Varsinkin, kun lempeän elämänmuutoksen todellisia tuloksia joutuu laihdutusrääkkien jälkeen palautuvassa kehossa odottamaan jopa vuosia. Se tuntuu pitkältä odotukselta aikana, jossa raskauskilotkin olisi ideaalia kadottaa muutamassa viikossa.
Voin kuitenkin luvata tutkimusten tukemana, että nykyinen syyllistäminen, vaakalukeman kyttääminen sekä itsekuri ja -viha, jotka ovat päivittäisiä kumppaneita liian monelle meistä, eivät kannusta tavoittelemaan parempaa terveyttä. Päinvastoin. Ihmisen hyvinvointi pohjautuu haluun selviytyä ja hoitaa itseään kokonaisvaltaisesti.
Kuinka kukaan meistä oppisi luonnostaan hyväksymään tai arvostamaan itseään, kun yleinen asenne on edelleen sen kannalla, että yli puolet meistä ovat huonompia ja syyllisiä omaan rasvaiseen ahdinkoonsa – ja toinen puoli tekee kaikkensa, ettei päätyisi samaan painoluokkaan.
Ääripäät ovat aina vaarallisia, ja yleensä ihminen on onnellisimmillaan jossain niiden välimaastossa. Siksi Vaakakapina keskittää tänä syksynä katseensa terveydenhuoltoon ja alkaa selvittää, millaisia työkaluja nykyisten ennakkoluulojen ja mysteerien haihduttamiseksi tarvitaan, niin ammattilaisten kuin potilaidenkin kommunikaation tieltä.
Me kaikki olemme lopulta samalla puolella, jossa tavoitteena ovat paremmin voivat yksilöt ja kokonaisuutena terveempi kansa.
Kirjoittaja Saara Sarvas on juontaja ja yhteiskuntavaikuttaja. Saara esiintyy myös Yle TV2:n lokakuussa alkavassa sarjassa Jenny +, jossa tutkitaan ihmiseloon vaikuttavia muuttujia ja etsitään hyvinvointia.
