Astman esiintyvyys on kolminkertaistunut Suomessa 40 vuodessa. Samanaikaisesti ulkoilman saasteet ovat vähentyneet. Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus näkee taustalla sairaat asuin- ja työympäristöt.
Suomalaisessa väestössä astma on yleistynyt ja yleistyy yhä edelleen. Kun 70-luvulla väestöstä kolme prosenttia sairasti astmaa, nykyisin luku on yli kymmenen prosenttia.
– Kyse on vakavasta ongelmasta, kun länsimaissa sairaus yleistyy tällaista vauhtia. Allergiaoireiden kanssa ei ole samanlaisia haasteita, ne on saatu kuriin, toisin kuin sairaat rakennuksemme, Putus sanoo.
Putuksen mukaan haasteena ovat nimenomaan päiväkoti-, koulu, sairaala- ja toimistorakennusten sisäilmaongelmat, asuinrakennusten lisäksi.
– Kun verrataan esimerkiksi terveiden ja sairaiden koulujen tilastoja, nähdään erot oireilussa. Sairaissa kouluissa astmaa voi esiintyä kolme kertaa enemmän kuin terveessä koulussa. Homekouluissa ihmisten oireilu näkyy myös suurempina poissaololukuina ja infektiosairauksina, Putus kertoo.
Kyse on vakavasta ongelmasta, kun länsimaissa sairaus yleistyy tällaista vauhtia.
Huonosta sisäilmasta johtuvat oireet voi olla haastava tunnistaa, sillä oireilla voi olla monia muitakin aiheuttajia.
– Selkeä merkki huonosta sisäilmasta on, jos oireet katoavat jostain tietystä rakennuksesta poistuttaessa ja uusivat jälleen rakennukseen tultaessa, Putus kertoo.
Sisäilmaongelmat aiheuttavat erityisesti hengitysteiden, ihon ja silmien ärstytysoireita.
– Lisäksi ennen terveelle ihmiselle voi alkaa ilmaantua infektioita. Käheys on tyypillinen oire, eritysesti opettajien ääniongelmat ovat lisääntyneet. Huono sisäilma voi aiheuttaa myös kuumeilua, päänsärkyä tai väsymystä, joita on hankalampi yhdistää sisäilman aiheuttajiksi, Putus listaa.
Lapset turvaan hometaloista
Putus painottaa, että yhteiskuntamme tarvitsee ryhtiliikkeen lasten ja nuorten elinympäristön parantamiseksi.
– Lapsia tulisi suojella huonolta sisäilmalta samoin kuin tupakalta. Nykyisellään pienet lapset altistuvat jo varhaisvuosina päiväkodeissa, ja pahimmillaan terveys romahtaa. Lasten aivot, keuhkot ja immuunipuolustus vasta kehittyvät, joten he tarvitsevat erityistä suojelua, Putus korostaa.
Sisäilmaongelmille altistunut lapsi voi parantua oireista kokonaan, jos altistuminen saadaan loppumaan.
– Tämän vuoksi lasten ja nuorten kanssa ei pitäisi odotella, vaan olisi tehtävä nopeita ratkaisuja. Lapset toipuvat erityisen hyvin, jos tilanne korjataan riittävän ajoissa, Putus tietää.
Raha ratkaisee
Tilanteen korjaamista hankaloittaa kuntien heikko taloudellinen tilanne. Sairaiden rakennusten terveysriskit tunnistetaan, muttei tilanteen muuttamiseksi löydy paukkuja.
– Vaikka tahtoa löytyy, rahapula lykkää remontteja ja nyt keskivaikeat rakennukset muuttuvat vakavasti sairaiksi rakennuksiksi, joka syö taas lisää rahaa, Putus kertoo.
Rahapulan vuoksi korjaustoimenpiteitä priorisoidaan, usein kannattamattomin seurauksin.
– Tiivistäminen ja ilmanpuhdistimet auttavat vähän, mutta ne eivät riitä poistamaan jo sairastuneiden oireita. Monesti tehdään ensin pieniä korjauksia, sitten yksi isompi ja lopulta koko rakennus puretaan, kun tilanne ei korjaantunutkaan. Tämä on järjetöntä rahan hukkaa, Putus toteaa.
Professori hakee ratkaisua väistötiloista.
– Ne eivät ole halvin ratkaisu, mutta uudisrakentamista taloudellisempi vaihtoehto, Tuula Putus päättää.
