Kuorsauksesta saattaa muodostua terveydellisiä tai sosiaalisia haittoja, mutta ongelmaan löytyy monenlaisia ratkaisuja.
– Omasta tai kumppanin kuorsauksesta ei tarvitse nykyään enää jäädä kärsimään, kertoo korva-, nenä ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Leif Bäck.
Kuorsausta esiintyy noin viidesosalla aikuisväestöstä, pääsääntöisesti keski-ikäisillä tai sitä vanhemmilla miehillä, mutta iän myötä kuorsaustaipumus lisääntyy myös naisilla.
– Ylivoimaisesti suurin kuorsaamisen syy on ylipaino, toteaa Bäck.
– Usein kuorsaus poistuukin pelkällä laihduttamisella. Ehdotonta painorajaa on mahdoton määrittää, mutta jos painoindeksi (BM) on 30 tai yli, riski kuorsaamiseen kasvaa suuresti. Ylipainoisilla henkilöillä kertyy nieluun rasvaa, joka vaikuttaa ilman kulkeutumiseen ylähengitysteissä. Tästä syntyy kuorsaukselle luontainen ääni.
– Myös suuret nielurisat aiheuttavat kuorsaamista. Nielurisaleikkaus saattaa auttaa tässä tapauksessa. Joskus taas kuorsaus voi aiheutua nenän sisällä olevan väliseinän vinoudesta, mutta sekin voidaan korjata leikkauksella, kertoo Bäck.
Myös sosiaalinen haitta on haitta
Kuorsaajan kannattaa hakeutua lääkäriin, mikäli kuorsaamiseen liittyy hengityskatkoksia. Bäckin mukaan nämä voivat viitata uniapneaan, jolla on yhteyksiä sydän- ja verisuonisairauksiin.
– Hengityskatkokset havaitsee usein kumppani, ja jotain voi myös päätellä jatkuvasta päiväaikaisesta väsymyksestä.
Bäck painottaa, että kuorsauksen aiheuttamat sosiaaliset ongelmat ovat yhtä pätevä syy lähteä selvittämään kuorsauksen syitä kuin terveydellisetkin. Kuorsauksesta syntyvä ääni saattaa olla hyvinkin voimakas, jolloin kumppani saattaa kärsiä pitkittyneistä uniongelmista.
– Itsehoitokeinoista tehokkain on laihduttaminen, toteaa Bäck.
– Myös nukkumisasennon vaihtamista kannattaa kokeilla sillä jokainenhan tietää, että selällään nukkuva kuorsaa todennäköisemmin kuin kylkiasennossa nukkuva. Tupakoinnin lopettaminen vähentää kuorsaamista, samaten alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden välttäminen. Nielun auki pitäminen edellyttää lihaksilta aktiivista toimintaa, jonka alkoholi tai rauhoittavat lääkkeet helposti lamauttavat.
– Hoitokeinojen klassikko lienee tennispallo pyjaman selkämykseen ommellussa taskussa, mikä estää selällään nukkumisen. Markkinoilla on myös lyhytaikaiseen käyttöön esimerkiksi nenäteippejä, mutta jos näillä ei ole toivottua tehoa, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen.
– Kuorsaamiseen ei kannata suhtautua olankohautuksella, sillä se on ongelma, joka saattaa vaikuttaa vakavastikin elämänlaatuun. Siksi se kannattaa hoitaa, toteaa Bäck.
