Markku Hyttinen
toiminnanjohtaja, Hengitysliitto ry
Hengityssairaus mullistaa sairastuneen ja hänen läheistensä elämän. Yleisimpien hengityssairauksien kirjo vaihtelee astmasta, allergisesta nuhasta ja keuhkoahtaumataudista asbestoosiin ja uniapneaan sekä sisäilmasta oireiluun ja sairastamiseen. Usein emme tiedä tarkalleen, kuka sairastuu ja miksi, mutta sen tiedämme, että elämänlaatua on mahdollista ylläpitää.
Joka 5. suomalainen on hengityssairas eli sairastaa pitkäaikaissairautta, johon ei ole parannuskeinoja. Heille hengitysterveydestä huolehtimisesta tulee kiinteä osa arkea ja päivittäisiä valintoja. Omahoidon onnistumisessa on tärkeää sitoutua lääkehoitoon ja apuvälineiden, kuten CPAP-laitteen, käyttöön. Lisäksi tarvitaan ravitsemuksen ja liikunnan keinovalikoimaa, savuttomuutta, keinotekoisten tuoksujen, katupölyn ja ilmansaasteiden pienhiukkasten välttämistä. Näissä valinnoissa läheisten kannustuksella on suuri merkitys.
Sairastumisella on myös muita arkisia vaikutuksia. Sairastunut saattaa joutua pitkille sairauslomille, työpaikka- tai työkyvyttömäksi tai kokonaan työelämän ulkopuolelle. Oma sosiaaliturva ja taloudellinen tilanne heijastelevat lisääntyneiden kulujen ja mahdollisten uusien työ- ja asumisjärjestelyjen kautta perhe-elämään. Joskus apu löytyy uusista työpaikoista tai terveistä tiloista, joskus uudesta ammatista. Asioinnin sujuvuus vaihtelee ja ratkaisujen järjestäminen kestää pitkään. Tilanne on stressaava niin sairastuneelle kuin hänen lähimmilleen.
Terveydenhoitoalan ammattilaisten ja läheisten tehtävä on muistuttaa, ettei sairastunut ole yksin.
Harrastukset ja vapaa-ajan toiminta saattavat muuttua, jos ei pystykään kaikkeen samaan kuin ennen. Harrastukset ovat tärkeä voimavara, joka voi auttaa arjessa jaksamista ja sairauden kanssa elämistä. Tuki voi tulla uudesta tai vanhasta harrastuksesta.
Sosiaaliset suhteet ovat erittäin tärkeitä ja niistä kannattaa pitää kiinni. On normaalia, että sairastuneen energia kuluu uuden elämäntilanteen pohtimiseen. Moni kysyy itseltään, olenko edelleen sama ihminen kuin ennen sairastumista? Vastaukset heijastelevat lähipiirin reaktioita. On hetkiä, jolloin tarvitsemme yksinoloa ja hetkiä, jolloin tarvitsemme toisia ihmisiä. Terveydenhoitoalan ammattilaisten ja läheisten tehtävä on muistuttaa, ettei sairastunut ole yksin.
Lue myös: Keuhkonsiirto mahdollisti uuden elämän
Vertaiset ovat ihmisiä, jotka ovat käyneet läpi samanlaisia kokemuksia kuin sairastunut. He tarjoavat tukea ja keskustelukumppanin, jonka kanssa jakaa mieltä painavia kysymyksiä. Hengitysliiton vertaistoiminta kattaa koko Suomen ja osa ryhmistä toimii ajan hengen mukaan myös verkossa.
Vuoden vaihtuessa moni haluaa tehdä hyviä päätöksiä. Hengitysterveydestä huolehtiminen on yksi suurimmista päätöksistä, mitä ihminen voi tehdä. Suosittelemme uuden vuoden lupauksiksi savuttomuutta, tuoksukuorman vähentämistä sekä puun polttamista puhtaasti takkojen ja saunojen tulisijoissa. Näillä päätöksillä on vaikutusta jokaisen omaan terveyteen sekä hengityssairaiden hyvään elämään.
Ps. Uuden vuoden voi toivottaa tervetulleeksi myös ilman ilotulitusraketteja!
Kirjoittaja Markku Hyttinen on Hengitysliitto ry:n toiminnanjohtaja.
