Kutina munuaissairauden yhteydessä on yleinen ongelma, joka voi koskettaa monia dialyysipotilaita. Maailmassa noin 40 prosentilla dialyysipotilaista on kohtalaista tai vaikeaa kutinaa kansainvälisen havainnointitutkimuksen mukaan. Se on yksi monista kroonisen munuaissairauden komplikaatioista, joita on vaikea tulkita ja toisinaan vielä vaikeampi hoitaa. Mutta apua on saatavilla.
Joka kymmenennellä henkilöllä Suomessa arvioidaan olevan heikentynyt munuaistoiminta, mikä tekee siitä kansantaudin. Stefan Jacobson, Danderydin sairaalan kliinisten tieteiden laitoksen ylilääkäri ja munuaistieteen professori katsoo, että riskitekijät kuten esimerkiksi verenpainetauti, tupakointi, albuminuria, dyslipidemia ja diabetes lisäävät kroonisten munuaistautien kehittymisen riskiä. Taudin kulku vaihtelee sen mukaan, kuinka nopeasti munuaisten puhdistuskapasiteetti heikkenee.
Munuaisten korvaushoito
Kun munuaisten kyky puhdistaa verta laskee noin 5 prosenttiin tai alle, kuona-aineet ja myrkyt kerääntyvät kehoon aiheuttaen äärimmäistä väsymystä, korkeaa verenpainetta, anemiaa ja pahoinvointia. Jotta hengenvaarallisen tilan voi välttää, on aloitettava dialyysi- tai siirtohoito. Veridialyysissä potilaan veri puhdistetaan kuona-aineista ja myrkyistä. Hoidon toteutus ja tiheys riippuvat potilaan munuaistoiminnasta ja oireista, ja ne määritetään potilaan ja hoitavan lääkärin yhteisymmärryksessä. Hoito tapahtuu muutaman kerran viikossa ja kestää useita tunteja kerrallaan. Yleisin dialyysin komplikaatio on väsymys.
Toinen komplikaatio on kutina. Tätä kutinatyyppiä kutsutaan ureemiseksi kutinaksi, koska sen uskotaan liittyvän toksiinien kertymiseen. Vaikka kutinan todellinen syy on tuntematon, nykytiedon valossa kutinaa voivat aiheuttaa eri tekijät.
Hakeudu hoitoon kutinan yhteydessä
– Kyselyt osoittavat, että vain 25–30 prosenttia potilaista ottaa kutinan puheeksi lääkärin tai sairaanhoitajan kanssa, mikä tekee siitä aliraportoidun tilan. Koska luvut ovat niin alhaisia, terveydenhuollon henkilökunta ei välttämättä edes kysy kutinasta vaan hoitaa yleisimpiä oireita, Jacobson toteaa.
Tämä saa monet potilaat kärsimään hiljaisuudessa. Jacobsonin mukaan kutina aiheuttaa usein unihäiriöitä, jotka puolestaan johtavat huonoon mielialaan ja masennukseen vaikuttaen elämänlaatuun. Siksi onkin tärkeää, että potilas uskaltaa ottaa kutinan puheeksi, jotta oikea diagnoosi voidaan tehdä kokeiden ja allergiatestien avulla, ja hoito voidaan aloittaa.
Mikä on CKD-a?
Krooniseen munuaissairauteen liittyvä kutina (CKD-aP) määritellään kohtalaiseksi tai vaikeaksi kutinaksi, joka liittyy krooniseen munuaissairauteen eikä sitä voida selittää muilla syillä.
Tilastotietoa CKD:stä ja CKD-aP:stä:
· Maailmanlaajuisesti yli 10 % väestöstä kärsii kroonisesta munuaissairaudesta (CKD).
· CKD-aP:n esiintyvyys arvioidaan olevan 40–90 % hemodialyysipotilaista ja 19–29 % potilaista, jotka eivät ole dialyysissa.
· Niistä, jotka kärsivät CKD-aP:stä, noin 40 %:lla on kohtalainen tai vaikea muoto.
Lähteet:
– www.aakp.org. Chronic Kidney Disease Associated Pruritus (CKD-aP). 2025-02-26
– C.P. Covesdy. Epidemiology of chronic kidney disease: an update 2022. Kidney Int Suppl (2011). 2022 Mar 18;12(1):7-11. doi: 10.106/j.kisu.2021.11.003
– E. Sanchez-Alvarez, et.al.; The prevelance of chronic kidney disease-associated pruritus and its impact on quality of life in hemodialysis patients: a commentary from experts from two countries Clin Kidney J. 2024 Jan 4;17(1)
Lue lisää tietoa CLS Viforista www.cslvifor.se
FI-DFK-2500002
Tunnetko kutinaa?
