Tavallisen ylähengitystieinfektion eli niin sanotun flunssan aiheuttajana on yleensä virus, jolloin antibioottikuuri on turha.
Miksi turhaan syödyt antibioottikuurit ovat nyt meille kaikille vaarallisia?
− Tässä on kaksi tasoa. Ensinnäkin yhteiskunnallinen näkökulma, kun antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien esiintyminen yleistyy koko ajan. Toisaalta myös yksittäisen ihmisen kohdalla jokainen antibioottikuuri, jopa jokainen yksittäinen käyttöpäivä, vaikuttaa ihmisen omaan bakteerikantaan ja altistaa potilaan jatkossa helpommin bakteereille, Asko Järvinen, ylilääkäri ja dosentti HYKS:n infektiosairauksien klinikalta kertoo.
Asiaan on syytä kiinnittää huomiota antibioottiresistenssin kasvaessa globaaliksi uhaksi, jotta meillä on toimivia antibiootteja vielä tulevaisuudessakin.
Järvinen kertoo, että tutkimusten mukaan suurin osa antibiooteista, 83 %, käytetään perusterveydenhuollossa sairaaloiden ulkopuolella ja niistä valtaosa juuri hengitystietulehduksiin. Lääkärin tehtävänä onkin pohtia jokaisen potilaan kohdalla hyödyt ja haitat − milloin tarvitaan antibioottikuuria ja milloin ei.
− Pääsääntöisesti ylähengitystieinfektiot eli flunssat ovat virusten aiheuttamia, jolloin antibiootteja ei tarvita. Muutamia poikkeuksia tietysti on. Esimerkiksi angiinaa on vastaanotolla vaikea ulkoisesti todeta, siihen tarvitaan nieluviljely. Angiinan aiheuttaa streptokokki, ja sen hoitoon tarvitaan antibioottikuuri. Myös lasten korvatulehduksiin tarvitaan usein antibioottia.
Miten välttää turhia kuureja?
Miten turhia antibioottikuureja ja niistä johtuvia ongelmia voitaisiin sitten välttää? Eräs tapa on päivittää ohjeistusta ja käytäntöjä. Järvisen mukaan ne ovatkin muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aiemmin esimerkiksi tavalliseen keuhkoputkentulehdukseen määrättiin antibiootteja, kun nyt vasta epäily keuhkokuumesta on syy antibioottikuuriin, hän sanoo.
− Sama koskee poskiontelontulehdusta, johon ei enää automaattisesti kuuria kirjoiteta. Vasta erityisen rajuoireinen tai pitkäkestoinen poskiontelontulehdus tarvitsee antibiootteja.
Turhien antibioottien syömistä on vähentänyt myös kuurien keston lyheneminen: 7-10 päivän sijasta jopa kerta-annos voi riittää, kuten naisten yleisessä virtsatieinfektiossa, Järvinen toteaa.
CRP-testi eli tulehdusarvojen pikatesti ei erottele virus- ja bakteeritauteja, mutta se voi toimia lääkärin apuna ja kliinisen tutkimuksen lisänä, kun pyritään erottamaan vaikeita tauteja.
Influenssaan voi liittyä vakaviakin bakteerien aiheuttamia jälkitauteja, joihin tarvitaan antibiootteja. Sairastumista influenssan kohdalla vähentävät rokotuksen ottaminen, mutta myös influenssalääkkeet, jos rokotus on jäänyt jostain syystä ottamatta, Järvinen muistuttaa.
Tiedon lisääntyessä myös potilaiden asenne on muuttunut, eikä turhia antibioottikuureja enää välttämättä ”vaadita” lääkäriltä tavallisen flunssan yhteydessä.
